Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot: talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi@itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön 75 §:n mukaan aluehallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Talousarvion laadintaohjeet on hyväksytty aluehallituksen kokouksessa 8.6.2023 § 174.
Hyvinvointialuelain (611/2021) mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jota se noudattaa toiminnassaan ja taloudenhallinnassaan (§ 115). Talousarvioon lukeutuu investointisuunnitelma sekä taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, joista talousarviovuosi on ensimmäinen. Talousarvio ottaa lukuun toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoittaa, miten rahoitustarve katetaan ilman pitkäaikaista lainaa. Suunnitelman on oltava tasapainoinen tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen mahdollisesti kertynyt alijäämä tulee kattaa kahdessa vuodessa tilinpäätöksen vahvistamisvuoden päättymisestä.
Suunnittelukehyksessä linjataan taloudelliset reunaehdot hyvinvointialueen taloussuunnitelman laadinnalle siten, että taloussuunnitelma 2024-2026 on tasapainossa vuoden 2026 loppuun mennessä. Talousarvio vuodelle 2023 on 27,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Osavuosikatsauksen 1-6/2023 ennusteen mukaan alijäämä asettuu 27,4 miljoonaan euroon eli lähes alkuperäiseen talousarvioon. Talouden suunnittelukehyksessä 2024 - 2026 tulee osoittaa, että vuoden 2023 alijäämä saadaan katettua.
Suunnittelukehyksen käsittelyn pohjaksi on valmisteltu vastuualueiden johdon kanssa yhteistyössä talousarvioesitys ottaen huomioon lakisääteiset muutokset henkilömitoituksessa ja tunnistetut resurssikapeikot, kuluvan vuoden talousennusteen, arvion tulevien vuosien valtion rahoituksesta, asiakkaiden palvelutarpeen muutokset sekä kustannusten hintakehityksen. Alustavien laskelmien mukaan talouden alijäämä näyttää ilman tuottavuustoimenpiteitä asettuvan vastaavalle tasolle kuin kuluvana vuonna.
Syksyllä hyväksyttävällä tuottavuusohjelmalla tavoitellaan sellaisia kehitystoimenpiteitä, joilla hyvinvointialueen tuottavuutta parannetaan tulevien vuosien aikana rahoituksen alijäämän kiinnikuromiseksi ja tulevaisuuden sote- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi sekä kehittämiseksi. Tuottavuusohjelman toimenpitein tulee saavuttaa merkittävää menojen kasvun hidastamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, että toimenpiteet ehtivät kerryttää riittävää taloudellista hyötyä suunnittelukauden kuluessa. Vuonna 2024 tavoitellaan laskennallisen alijäämän puolittamista ja tilikaudesta 2025 alkaen talouden kääntymistä ylijäämäiseksi siten, että tilikausina 2023 – 2024 kertyneet alijäämät saadaan katettua vuoden 2026 loppuun mennessä.
Talouden tasapainottaminen edellyttää vuonna 2024 noin 13-15 miljoonan euron sopeuttamista hyvinvointialueen ”alhaalta ylöspäin” laskemaan talousarvioesitykseen. Vuosina 2025 – 2026 kustannuksia täytyy saada leikatuksi kolmella prosenttiyksiköllä, vaikka samanaikaisesti inflaatio kehittyy päinvastaiseen suuntaan. Inflaatiokehitys huomioiden vuonna 2025 toimintakuluista tulee saada karsittua noin 24 miljoonaa euroa (5,5 % vuoden 2024 kehyksen toimintakuluista) ja vuonna 2026 noin 49 miljoonaa euroa (11,3 % vuoden 2025 kehyksen toimintakuluista).
Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin vuoden 2024 talousarvioiden valmisteluun lisäpaineita luo HUS-yhtymän yhtymäkokouksen 15.6.2023 päättämä 52,1 miljoonaa euroa alhaisempi talousarviokehys vuodelle 2024 kuin mitä yhtymähallitus esitti. Lisäksi hyvinvointialueen oman henkilöstön rekrytointivaikeudet aiheuttanevat tulevinakin vuosina tarpeen ostopalveluiden ja vuokratyövoiman lisääntyneeseen käyttöön, jota myötä talouden tasapainottaminen saattaa vaarantua.
Lisähaasteita hyvinvointialueen toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen muodostuu tarkasti säädellystä investointisuunnittelusta ja lainanottovaltuudesta. Lisälainanottovaltuutta vuodelle 2024 ei Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle myönnetty. Negatiivisten vuosikatteiden pohjalta lainanottovaltuutta ei muodostu, koska lainojen enimmäismäärä saadaan kertomalla hyvinvointialueen vuosikate kymmenellä.
Hyvinvointialue voi päätyä arviointimenettelyyn, jos sen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi tai jos se ei pysty toimimaan valtion rahoituksella ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana. Arviointimenettely voi johtaa hyvinvointialueen muuttamiseen ja esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistymiseen.
Taloussuunnitelman kehykseen liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen tason osalta. Hallitusohjelmassa todetaan hyvinvointipalvelujen rahoituksen kestävyyden edellyttävän toteutunutta ja ennakoitua hitaampaa kustannuskehitystä. Hyvinvointialueiden edellytetään sopeuttavan kustannuskehitystä merkittävästi omilla toimenpiteillään koska laskennalliset tuottavuuspotentiaalit esim. hankintoja tehostamalla tai regulaatiota vähentämällä tullaan vähentämään rahoituskehyksistä.