Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
vastuualuejohtaja (terveyspalvelut) Carita Schröder
kiinteistöpäällikkö Riikka Hopealinna
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Aloitteen sisältö
Keskustan aluevaltuustoryhmä on tehnyt aloitteen lähiterveysasemien muuttamisesta hyvinvointiasemaksi monituottajamallilla, jotta terveysasemien lähipalvelut voidaan säilyttää. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella sijaitsevien väestöpohjaltaan pienten kuntien asukkaat ovat huolissaan palveluistaan. Aloitteessa Keskustan aluevaltuustoryhmä esittää, että monituottajamallia käytettäisiin mahdollisten lakkauttamisten tai keskittämisten sijaan asukkaita paremmin huomioivana palvelumuotona.
Monituottajamalli aloitteen idea on, että perustason palveluja voidaan tuottaa lähialueen asukkaille nykyisissä, sopivissa tiloissa. Mikäli nykyiset tilat eivät vastaa tämän päivän tarpeisiin, aloitteen tekijät pyytävät selvittämään vastaavia tiloja nykyisten palveluiden läheisyydestä. Tuottajatahot voivat olla julkinen, yksityinen, järjestöt (3. sektori) ja epävirallinen (4.sektori). Terveysasemalla voi olla julkisena palveluna lääkärin- ja terveydenhoitaja/sairaanhoitajan vastaanotto, neuvolapalvelut, hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotto esimerkiksi osana viikonpäivistä, sovittuina vastaanottoaikoina. Synergiaetua olisi mahdollista saada hajallaan olevien toimistotilojen käyttäjille, esimerkiksi kotihoidon työntekijöiden sosiaali- ja taukotilat. Lisäksi aloitteentekijät ehdottavat, että näissä soteyksiköissä hyödynnettäisiin myös etävastaanottojen mahdollisuus etätutkimusvälineistöineen niille asiakkaille, joilla ei ole kotona omia laitteita sähköisiä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja varten tai, jotka eivät itsenäisesti kykene niitä käyttämään.
Samoja tiloja voisivat vuokrata myös yksityiset, vastaavien palvelujen tarjoajat. Asiakkaiden palvelutarjontaa parantavat fysioterapeuttien, hierojien ja jalkahoitajien palvelut. Apteekilla tai terveystuotteiden kaupalla voisi olla myös paikkansa hyvinvointikeskuksessa. Samoin lisäpalvelumahdollisuuksia toisivat kauneus- ja terveysalan yrittäjät. Järjestöt ja erilaiset toimijaverkostot voisivat vuokrata tilaa myös tarpeisiinsa. Kunnat voisivat lisäksi järjestää tiloissaan asukaslähtöisesti asukkaiden hyvinvointia tukevaa toimintaa. Muutos voidaan tehdä kokeiluluontoisesti ja kokeilun tuloksia voidaan hyödyntää muissa vastaavissa hankkeissa.
Vastaus aloitteeseen
Aloitteessa viitattaneen Itä-Uudenmaan väestöpohjaltaan pieninä kuntina Lapinjärveen, Myrskylään ja Pukkilaan, joissa kaikissa sijaitsee sosiaali- ja terveysasema. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on juuri meneillään palveluverkkoselvitystyö, joka voi muuttaa tilannetta. Palveluverkkoselvityksen ollessa kesken, on vastauksen antaminen haastavaa mutta asiaa on kuitenkin haluttu lähteä selvittää nykytilakartoituksella. Selvityksessä keskitytään Lapinjärven ja Myrskylän kuntiin, sillä Pukkilan sosiaali- ja terveysaseman tilat sijaitsevat jo valmiiksi Hyvinvointikeskus Onnissa. Hyvinvointikeskuksessa toimii sosiaali- ja terveysaseman lisäksi kunnan työllisyys-, seniori-, nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä kiinteistöhuollon ja ruoka- ja siivouspalveluiden työpisteitä. Lisäksi Onnissa on uima-allas, kuntosali, apteekki sekä kuntalaisten ns yhteisenä olohuoneena toimiva kahvio.
Valtuustoaloitteessa viitataan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuonna 2023 tulleeseen valtuustoaloitteeseen, jonka perusteella kyseisen hyvinvointialueen aluehallitus päätti lähteä valmistelemaan Rajamäen terveysaseman muuttamista monituottajamallin mukaiseksi hyvinvointiasemaksi. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta saadun tiedon mukaan ei valmistelua Rajamäen terveysaseman muuttamista hyvinvointiasemaksi ole vielä edistetty. Perusteluna tälle on se, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue päätti palvelujen verkostosta keväällä 2024. Päätöksenä oli, että hyvinvointialueen neljä pienintä sosiaali- ja terveysasemaa muutetaan soteyksiköiksi.
Soteyksikkökonseptia päätettiin kokeilla ensin Jokelan terveysasemalla ja vasta sen jälkeen hyvinvointialue voi antaa vastauksensa Rajamäen terveysasemaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Soteyksikkökonseptissa hyvinvointialue vuokraa vain pienen osan (noin 10 %) nykyisistä tiloista ja tuottaa näissä tiloissa sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita räätälöidyille potilas- ja asiakasryhmille. Palveluita ei siis tuoteta kaikille alueella asuville, vaan vain tietyssä riskiryhmässä oleville kuntalaisille. Muiden kuntalaisten palvelut keskitetään isommille sosiaali- ja terveysasemille. Jokelan soteyksikkö on nyt toiminut vain vähän aikaa ja alustavan tiedon mukaan kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun, mutta henkilökunta ei koe konseptia toimivana.
Soteyksiköltä jääviä ylimääräisiä tiloja, kunta vuokraa muille terveysasematoimintaan sopiville yrityksille. Hyvinvointialue tekee yhteistyötä kunnan kanssa siinä, että hyvinvointialueen asiantuntijat auttavat kuntaa pohdinnoissa siitä millaiset yritykset sopivat hyvinvointialueen palveluiden yhteyteen. Parhaimmillaan tämä yhteistyö edesauttaa kuntien ja hyvinvointialueen yhteistä hyvinvointi- ja terveyden edistämistyötä. Kunnat ovat kiinnostuneet toimimaan vuokranantajina, sillä heidän tavoitteenansa saada lisää yrityksiä alueelle. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kiinteistöpalveluilla ei tällä hetkellä ole kiinnostusta ryhtyä vuokraamaan tiloja eteenpäin. Heillä ei ole resursseja, joita tarvitaan, jos he ryhtyisivät toimimaan tilojen edelleen vuokraajina. Kuntien kiinnostusta vuokraustoimintaan ei ole selvitetty, koska hyvinvointialueen näkökulmasta kyseessä olevien kuntien väestöpohja on liian pieni monituottajamalliin. Sekä Rajamäen terveysaseman että Jokelan terveysaseman väestöpohja on todella paljon suurempi kuin kyseessä olevien kuntien väestömäärä yhteensä. Rajamäen väestöpohja on 12 000 ja Jokelan 7 000.
Pienen väestöpohjan lisäksi Lapinjärven ja Myrskylän nykyiset toimitilat eivät hyvinvointialueen kiinteistöpalveluiden näkökulmasta sovellu suoraan toiminnoiltaan ja tilajärjestelyiltään monituottajamalliin. Kyseessä olevilla alueilla muiden toimitilojen tarjonta on vähäistä. Käyttökelpoisempien tilojen löytäminen on epätodennäköistä. Myrskylässä samassa rakennuksessa kuin sosiaali- ja terveysasema sijaitsee jo apteekki mutta kummallakin on oma sisäänkäyntinsä eikä näillä kahdella toimijalla ole yhteistiloja tai edes suoraa kulkua tilojen välillä. Myrskylän kunnan alueelta löytyy terveys- ja hyvinvointialan yrityksiä noin 10 kpl. Hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöiden sosiaali- ja taukotilat sijaitsevat Myrskylässä hyvinvointialueen muissa toimitiloissa. Lapinjärven kunnan alueelta löytyy terveys- ja hyvinvointialan yrityksiä noin 18 kpl. Lapinjärven sosiaali- ja terveysaseman kanssa samoissa tiloissa toimii myös kotihoidon palvelut. Lisäksi rakennuksessa on kunnan kokoustiloja.
Aloitteessa nostettiin esiin myös tilojen hyödyntäminen etävastaanottoihin, joissa etätutkimusvälineistön avulla pystyttäisiin tarjoamaan tätä palvelua niille asiakkaille, joilla ei ole kotona omia laitteita sähköisiä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja varten tai, jotka eivät itsenäisesti kykene niitä käyttämään. Etävastaanotolla käytettävien etädiagnostiikkalaitteiden käytössä tarvitaan ammattilaista paikalle, sillä lääkäri katsoo korvat, kuuntelee keuhkot jne. hoitajan avustuksella.
Jos kuntalainen tarvitsee laitteiden käyttöön teknistä apua tai tukea, edellyttäisi se hyvinvointialueen henkilökunnan läsnäoloa toimipisteessä koko ajan ja tämä ei ole mahdollista ainakaan Myrskylän toimipisteessä ja Lapinjärvelläkin henkilökuntaa voi olla ajoittain rajoitetusti läsnä. Hyvinvointialue ei voi edellyttää, että tiloissa toimivat yksityiset yritykset auttaisivat kuntalaisia tietoteknisissä haasteissa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tietosuojavastaavan näkökulmasta tällaisen etävastaanottotoiminnan tietosuojan järjestäminen on haastavaa. Tilan, jossa käsitellään henkilön arkaluontoisia tietoja, pitää olla lukittava, jotta estetään muiden mahdollisuus päästä käsittelemään toisen henkilön arkaluonteisia tietoja. Lukittavat, erilliset tilat taas rajoittava tilojen yhteiskäyttöä. Jos ei tila olisi lukittava, niin vähintään tiloihin pitäisi ostaa äänieristetty koppi, johon potilas voisi mennä pitämään etävastaanottoa. Tällainen koppi ei välttämättä ole esteetön ja sellaisia koppeja, johon mahtuu mahdollinen avustaja myös mukaan, on hankalampi saada. Etävastaanottoa varten tarkoitetun tilan äänieristyksen on oltava myös samaa luokkaa kuin tavallisen vastaanottotilan. Siinä ei myöskään saa olla ikkunoita, joista toiset näkevät sisälle. Toki toimintaan voi käyttää nykyisiä vastaanottohuoneita mutta se voi taas rajoittaa yksityisten tahojen tilojen käyttöä.
Myös liikkuvat palvelut on huomioitava tapana kehittää haja-asutusalueiden palveluiden järjestämistä. Hyvinvointialue on saanut ehdotuksen rahoitushausta, jossa hankkeessa olisi mukana 3 pk-yritystä sekä tutkimuslaitoksia, kunnat ja hyvinvointialue. Hankeideana on kehittää ihmislähtöinen ja kokonaisvaltainen hyvinvoinnin, terveyden edistämisen sekä sote-palveluiden malli haja-asutusalueille hyödyntäen nykyistä palveluverkkoa. Pilotiksi ehdotettiin Lapinjärven terveysasemaa. Tässä kohtaa, kun palveluverkkoselvityksen teko on vielä kesken, hyvinvointialue ei halunnut lähteä kehittämään palveluita tällaisen hankkeen muodossa.
Yritysmäärien ollessa näin pieniä ja palveluverkkoselvityksen teon ollessa kesken, vastausehdotuksena on tässä kohtaa aluevaltuutettujen aloitteeseen, että asiaa ei selvitetä nyt enempää.
Ehdotus
Sosiaali- ja terveysjohtaja:
Palveluiden järjestäminen -lautakunta esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.
Päätös
Palveluiden järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti esittää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.