Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
vs hoitotyön johtaja Heidi Hovisilta
kehittämispäällikkö Ann-Sofie Nylund
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.9.2024 (§215 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelma) pyytää lausuntoa palveluverkkosuunnitelman luonnoksesta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnilta sekä hyvinvointialueen lautakunnilta ja vaikuttamistoimielimiltä.
Lausuntoja pyydettiin 7.11.2024 klo 16.00 mennessä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaille annettiin mahdollisuus kommentoida palveluverkkosuunnitelman luonnosta kahden viikon ajan avoimen verkkosivun välityksellä ajalla 30.9.–13.10.2024.
Asukaskyselyyn tuli 851 vastausta, joista 40 % oli Askolasta ja Myrskylästä. Vähiten vastauksia saatiin Porvoosta (8 %). Henkilöstökyselyyn tuli vastauksia 67 kpl kaikilta sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuualueilta sekä konserni- ja strategia palveluista. Palveluiden keskittämistä vastustaa 70 % kyselyyn vastanneista asukkaista, kun taas yli puolet kyselyyn vastanneesta henkilöstöstä kannattaa palveluiden keskittämistä. Asukkaille tärkeintä palveluverkon muutoksia tehdessä on palveluiden läheisyys. Asukkaat voisivat ajatella käyttävänsä digitaalisia palveluja ohjauksen ja neuvonnan välineenä. Henkilökunta taas nosti esiin huolen asukkaiden digitaidoista suurimpana esteenä. Asukaskyselyn perusteella Askolaa, Loviisaa, Porvoota ja Sipoota pidetään keskeisinä alueina, joihin sote-keskukset tulisi sijoittaa. Henkilöstökyselyn perusteella suurin osa vastaajista pitää nykyistä palveluverkkoa erittäin tai melko toimivana. Henkilöstökyselyyn vastanneista yli puolet kannattaa palveluiden keskittämistä ja etäpalvelujen lisäämistä.
Kuntien ja toimielinten lausuntoja tuli määräaikaan mennessä yhteensä 17 taholta: Askolan kunnanhallitus ja vanhusneuvosto, Lapinjärven kunnanhallitus, Loviisan kaupunginhallitus ja vanhusneuvosto, Myrskylän kunnanhallitus, Porvoon kaupunginhallitus, Pukkilan kunnanhallitus ja vanhus- ja vammaisneuvosto, Sipoon kunnanhallitus, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto, palveluiden järjestämisen lautakunta, varautuminen ja turvallisuus -lautakunta, kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta sekä kansalliskielilautakunta. Näiden lisäksi toimitettiin yksi vetoomus henkilöstön taholta ja yhden lausunnon liitteenä oli henkilöstön edustajien kommenttikirjaus.
Askolan kunnanhallitus esittää lausunnossaan, että Palvelukeskus Mäntyrinnettä voidaan edelleen vuokrata hyvinvointialueelle vuoden 2026 alusta alkaen. Vuokrattavien tilojen määrää voidaan tarvittaessa hyvinvointialueen esityksestä supistaa. Lisäksi Askolan kunta edellyttää, että kunnan syyskuussa 2024 hyvinvointialueelle tekemä esitys uuden rakennettavan asumispalveluyksikön osalta käsitellään asianmukaisesti. Askolan kunta ei hyväksy ikääntyneiden asumispalveluiden lakkauttamista ja asukkaiden siirtelyä eri yksiköihin. Lisäksi Askolan kunta esittää suunnitelmissa olevan hyvinvointikeskuksen edistämistä viivytyksettä.
Askolan vanhusneuvosto vastustaa lausunnossaan Mäntyrinteen sulkemista.
Palvelukeskus Mäntyrinteen henkilökunta esittää vetoomuksessaan huolensa palveluiden heikentymisestä ja lakkauttamisesta.
Lapinjärven kunta vastustaa lausunnossaan palveluverkkouudistusta ja esittää, että jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa olisi palvelupiste, josta saisi ainakin hoitajavastaanoton, neuvolapalvelut, laboratoriopalvelut ja lääkärin vastaanottopalvelut ajanvarauksella sekä lääkärin suorittamat reseptin uusinnat.
Loviisan kaupunki pyytää lausunnossaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta kiinnittämään huomiota vaikutusten arvioinnin laajuuteen ja täydentämään sitä lain edellyttämälle tasolle. Loviisan kaupunki esittää, että nuorille suunnattuja mielenterveys- ja päihdepalveluja tulisi lisätä Loviisaan. Loviisan kaupunki perustaa kiinteistöyhtiön ja sitoutuu kuntalain mahdollistamalla tavalla pääomittamaan yhtiötä siten, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuokrakäytössä olevat kiinteistöt voidaan pitää tarkoituksenmukaisessa kunnossa niissä harjoitettavaan toimintaan nähden. Lisäksi Loviisan kaupunki pyytää Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta:
- huomioimaan haavoittuvassa asemassa olevat sekä paljon palveluita tarvitsevat
- huomioimaan ne väestöryhmät, joille digitaalisten palveluiden käyttö ei ole mahdollista tai joiden osaaminen ei palveluiden käyttöön riitä.
- huomioimaan, että Loviisa on maantieteellisesti laaja alue ja Loviisan keskustan lisäksi liikkuvien palveluiden tarve on myös muun muassa Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään pitäjissä.
- huomioimaan vaikutuksen arvioinnissa kattavammin vaikutukset maaseutuun ja alueellisesti elinvoimaan.
- huomioimaan, miten turvataan palvelut mahdollisessa kriisitilanteessa sekä akuuteissa palvelutarpeissa, mikäli palveluita keskitetään entistä enemmän väestökeskittymiin.
- lisäselvityksen siitä, miten ikäihmisten ja ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvien asema turvataan, jos terveyskeskussairaalapalvelut ja muistipoli eivät säily Loviisassa
- huolehtimaan myös maahanmuuttajien tulkkauspalveluista.
- kiinnittämään huomiota, miten suunnitelma Rosenkullan lakkauttamisesta vaikuttaa ikääntyneeseen väestöön ja maaseutuun.
- kiinnittämään erityistä huomiota tammikuussa 2025 aloittavan työvoimaviranomaisen yhteistyön sujuvuuteen.
- täydentämään vaikutusten arviointia lapsivaikutusten arvioinnilla ja osana sitä erityisesti arviointia nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyydestä ja saatavuudesta loviisalaisille nuorille nykytilanteessa ja vuosille 2025–2026.
- täydentämään palveluverkon Loviisan kaupungin alueella olevien työikäisten sosiaalipalveluiden osalta (myös kuntouttava työtoiminta) huomioiden nykytilan sekä vuodet 2025–2026.
Loviisan vanhusneuvosto vastustaa Rosenkullan sulkemista.
Myrskylän kunnanhallitus edellyttää lausunnossaan, että aiempi tutkimustyö huomioidaan palveluverkkopäätöksiä tehtäessä, esitetylle ratkaisulle kerrotaan myös vaihtoehtoja ja hyvinvointialueen jäseniä kohdellaan tasapuolisesti myös palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta.
Porvoon kaupunki toivoo tiiviimpää yhteistyötä hyvinvointialueen ja kaupungin oman palveluverkon suunnittelussa ja kehittämisessä sekä korostaa kiinteistöverkon kehittämisessä pitkäjänteistä yhteistyötä. Porvoon kaupunki haluaa myös korostaa, erityisesti Porvoon työllisyysalueen osalta, että pienempiin väestökeskittymiin tarpeen mukaiset liikkuvat ja jalkautuvat palvelut tulisi olla käytössä jo ennen kuin palveluverkkoa mahdollisesti karsitaan. Porvoon kaupunki toteaa lausunnossaan, että sen omistamia ja hyvinvointialueelle vuokrattavia tiloja ovat Näsin terveyskeskus ja keittiö (hyvinvointialueen materiaaleissa Porvoon sosiaali- ja terveysasema), Keskuspaloasema, tietyt palovarikot, öljyntorjuntavarikko, Kevätkummun neuvolatila, opiskeluhuollon tilat eri kouluilla (kuraattoripalvelut, psykologipalvelut, terveydenhuolto) ja yksi varastotila Ölstensissä. Yhtiöittämistä vaativat kiinteistöt ovat Näsin terveyskeskus ja Keskuspelastusasema. Muita kaupungin vuokraamia tiloja ei tarvitse yhtiöittää, mutta joista tietysti täytyy sopia, jos niiden vuokraamista halutaan jatkaa. Porvoon kaupunki katsoo, että Porvoossa tulisi kaikki kolme terveyskeskussairaalaosastoa säilyä ottaen huomioon kaupungin väestön ja palveluiden tarpeen. Porvoon kaupunki edellyttää, että palveluverkkosuunnittelun seuraavissa vaiheissa käydään tiivistä ja avointa vuoropuhelua kuntien kanssa hyvinkin ennakoivasti ennen päätöksentekoa. Porvoon kaupunki pitää erityisen tärkeänä, että uutta Hyvinvointikeskusta ryhdytään edistämään ripeästi.
Pukkilan kunnanhallitus viittaa lausunnossaan Myrskylän, Pukkilan ja Lapinjärven yhteiseen tiedotteeseen, joka on julkaistu 10.10.2024. Kunnanhallitus esittää, että mikäli palveluja kuitenkin leikataan, tulee se tehdä palveluja uudelleen muotoilemalla ja mahdollisesti supistamalla, mutta säilyttäen kuitenkin Pukkilassa viikoittaiset lähipalvelut.
Pukkilan vanhus- ja vammaisneuvosto katsoo kannanotossaan, että palvelut eivät tämän suunnitelman toteutuessa ole asiakaslähtöisiä, yhdenvertaisia ja alueellisesti kattavia. Kunnassa on säilytettävä asukkaiden peruspalvelut turvaava palvelupiste, jossa tarjotaan sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotto sekä laboratorio- ja fysioterapiapalveluja. Vanhus- ja vammaisneuvosto vastustaa terveysasemapalvelujen lakkauttamista Pukkilassa.
Sipoon kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että IUHVA:n tulee tehdä tiivistä yhteistyötä kuntien kiinteistöistä ja kaavoituksesta vastaavien tahojen kanssa. Sipoon kunta / KKOY Jussaksentie 18 on valmistautunut toteuttamaan tarvittavat tilojen parannustehtävät. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tarvitsemat parannustoimet voidaan myös toteuttaa muuttamatta rakennuksen vuokraa. Sipoon kunta on teettänyt kiinteistöstä arvonmäärityksen, jonka perusteella vuokraa voisi markkinaehtoisesti laskea enintään 6,6 %. Sipoon kunnan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen välillä on voimassa lukuisia vuokrasopimuksia. Kunta on valmis päättämään vuokrasopimukset Elsiessä, Ratatuvassa, Vävhultissa ja Tallbackassa. Kunta on valmis siirtämään sopimukset koskien Amiraalitie 4 ja Uutta pelastusasemaa Itä-Uusimaan hyvinvointialueelle. Sipoon kunta katsoo, ettei tällä hetkellä ole riittäviä perusteluja senioriasuntojen vuokrasopimuksen irtisanomiseen ja edellyttää, että Hyvinvointialue haluaa jatkaa neuvotteluita Sipoon kunnan kanssa Nikkilän senioriasumisen tulevaisuudesta huomioiden, että kunnalla on valmius tehdä jo aiemmin sovittuja korjauksia ja tarvittaessa vuokrankorjauksia jatkotoiminnan edellytysten täyttämiseksi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuusto esittää lausunnossaan, että ennen leikkaustoimien hyväksymistä olisi niiden kansanterveystaloudelliset vaikutukset laskettu ja nämä tiedot avoinna kaikille. Laskelmat voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ”asuttavuusindeksin” avulla.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvosto toivoo, että muistisairaiden ja elämän loppuvaiheessa olevien asukkaiden siirtoa vältetään. Vanhusneuvosto kaipaa selvitystä miksi oma palvelu on kallis, johtuuko vuokrasta, tilojen epäkäytännöllisyydestä, henkilökuntarakenteesta tai muista palveluista. Samoin kaivataan tarkempi selvitys rakennusten kunnosta.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvosto painottaa lausunnossaan oikeutta todelliseen kodinomaiseen asumiseen. Vammaisneuvosto esittää huolen siitä, että palveluverkon supistumisen myötä säästyvät tilakustannukset siirtyvät niin asiakkaiden kuin Kelan/yhteiskunnan kasvaviksi sote-matkakustannuksiksi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta huomauttaa, että palveluverkkosuunnitelman vaikutusten arvioinnissa on käsitelty saavutettavuutta vain maantieteellisesti, ja pitää tätä näkökulmaa liian suppeana. Palvelujen saavutettavuuden takaaminen suomeksi ja ruotsiksi on erityisen tärkeää, kun ostopalveluiden mahdollinen käyttö voi heikentää ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta. Tietyt alueet ja tietyt väestöryhmät eivät saa yhdenvertaista kohtelua, jos ehdotetut palvelupisteet lakkautetaan. Lautakunta haluaa myös muistuttaa hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelmasta. Kansalliskielilautakunta toteaa, että palveluverkostosuunnitelma ei saa heikentää ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta hyvinvointialueella suunnittelu- tai toteutusvaiheessa, vaan suunnitelman tulee vahvistaa kaksikielisten palvelujen tuotantoa. Lisäksi kansalliskielilautakunta korostaa, että myös viittomakieli on otettava huomioon.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kehittäminen ja yhteistyö -lautakunta mainitsee, että palveluverkkosuunnitelman ensimmäinen luonnos ei sisällä säästölaskelmia tai yksittäisiä ennakkovaikutusten arviointeja ja korostaa, että säästölaskelmat ja konkreettiset, palveluihin kohdennetut ennakkovaikutusten arvioinnit tulee täydentää suunnitelman seuraavaan luonnokseen.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen varautuminen ja turvallisuus -lautakunta esittää lausuntonaan, että sillä ei ole lausuttavaa palveluverkkosuunnitelmasta pelastustoimen lakisääteisten palveluiden ja ensihoidon järjestämisen ja saavutettavuuden näkökulmasta. Lautakunta pitää palveluverkkosuunnitelmaa kattavasti laadittuna. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta katsoo, että tulevaisuudessa palveluverkkosuunnitelmassa voisi myös olla mukana pelastustoimi ja pelastustoimen palvelut, jotta voitaisiin hyödyntää enemmän integraatiota palveluiden välillä.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden järjestäminen- lautakunta ei ota kantaa yksittäisten toimipisteiden tulevaisuuteen, koska edustajien kannanotot poikkeavat toisistaan.
*******************
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kiittää asukkaita ja henkilökuntaa kyselyyn vastaamisesta sekä kuntia ja vaikuttamistoimielimiä annetuista lausunnoista. Vastauksissa ja lausunnoissa esitetyt asiat tullaan mahdollisuuksien mukaan huomioimaan hyvinvointialueen palveluiden jatkokehittämisessä, mutta kaikkia ehdotettuja toimenpiteitä ei voida toteuttaa tämänhetkisessä taloustilanteessa.
Vaikutusten arviointia ehdotetuista muutoksista on tehty suunnitelmaluonnoksen valmistumisen jälkeen ja niitä hyödynnetään varsinaisen päätöksenteon yhteydessä.
Kuntien vuokrasopimuksia koskevia neuvotteluja käydään kiinteistöpäällikön johdolla ja mahdollisesta optiovuoden käytöstä tehdään erilliset päätökset. Hyvinvointialueen kiinteistöstrategiassa on määritelty periaatteet vuokraamiselle; tilat vastaavat käyttötarvetta, tilat ovat hyvässä kunnossa tai vuokranantaja sitoutuu kunnostamaan tilat määräajassa. Lisäksi strategiassa on linjattu, että työnantajana hyvinvointialue tarjoaa työntekijöille toimivan ja viihtyisän työskentely-ympäristön.
Jokaisessa kunnassa esitettiin sijaitsevan palvelupiste tai vähintään viikoittaiset palvelut. Tähän liittyen ratkaisuja etsitään mm. liikkuvista ja jalkautuvista palveluista. Yksittäiset palvelukokonaisuudet ja erityiset asiakasryhmät huomioidaan palveluverkkoa suunniteltaessa koko Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen näkökulmasta. Palveluverkkosuunnitelmaan tullaan jatkossa ottamaan mukaan pelastustoimi ja pelastustoimen palvelut, jotta integraatiota palveluiden välillä voidaan hyödyntää enemmän.
Vaikka strategian mukaisesti digipalveluja kehitetäänkin voimakkaasti, palvelua saa tarvittaessa myös kasvotusten. Digipalvelu tuo palveluvalikoimaan vaihtoehtoja. Samanaikaisesti myös ns. kivijalkapalveluiden toimintamalleja yhtenäistetään ja kehitetään. Saavutettavuuden eteen tehdään jo nyt töitä, mm. selkokieliprojektin avulla.
Uuden hyvinvointikeskuksen rakentaminen on hyvinvointialueen intressissä ja yhteistyötä asian osalta tehdään tiiviisti HUS:n kanssa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on halukas tiivistämään yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa liittyen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Palveluverkkosuunnitelman tarkoituksena on saada Itä-Uudenmaan alueelle mahdollisimman optimaalinen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko, huomioiden hyvinvointialueen taloudellinen tilanne, palvelutarve, palveluiden laatu, yhdenvertaisuus ja saavutettavuus. Päätöksentekoa ohjaa myös käynnissä oleva hyvinvointialueen tuottavuusohjelma ja laadittava talousarvio.
Päätös
Aluehallitus merkitsi tiedoksi palveluverkkosuunnitelmaan saadut kommentit ja lausunnot. Aluehallitus antaa ehdotuksensa aluevaltuustolle seuraavassa kokouksessaan 28.11.2024, jolloin myös esitetään säästölaskelmat ja konkreettiset, palveluihin kohdennetut ennakkovaikutusten arvioinnit.
Kokouskäsittely
Pöytäkirjaan merkittiin, että tämä asia käsiteltiin kokouksen viimeisenä asiana. Ennen asian käsittelyä 1. varapuheenjohtaja Jorma Wiitakorpi, jäsenet Kaj Lindqvist ja Kevin Servin sekä valtuuston 1. varapuheenjohtaja Elin Blomqvist-Valtonen poistuivat kokouksesta esteellisinä, klo 21.23. Lisäksi pöytäkirjaan merkittiin, että aluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana, klo 21.45.