Aluehallitus, kokous 9.10.2025

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: 
​​​​​​henkilöstöjohtaja Tuuli Lindström
palvelussuhdepäällikkö Irja Suhonen
talousjohtaja Minna Sevón

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvion valmistelu vuodelle 2026 on edennyt vastuualueilla. Talousarviosuunnittelun edetessä on havaittu, että edellytettyä sopeutusta ei kyetä toteuttaman ilman, että suunnitelluilla toimenpiteillä olisi toteutuessaan hyvinvointialueen henkilöstöön oleellisesti kohdistuvia henkilöstövaikutuksia. 

Yhteistoimintaneuvottelujen perusteet

Hyvinvointialuelain (611/2021) mukaan taseeseen mahdollisesti kertynyt alijäämä tulee kattaa kahdessa vuodessa tilinpäätöksen vahvistamisvuoden päättymisestä (§ 115). Näin ollen vuonna 2023 kertynyt alijäämä tulee kattaa kolmen vuoden aikana tilinpäätöshetkestä laskettuna eli vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos hyvinvointialueelle kertyy lisää alijäämää, uudella alijäämällä ei ole itsenäistä kattamisaikaa. Alijäämän lisäyksen kattamisen määräaika on sama kuin ensimmäisellä alijäämällä.  

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä vuonna 2023 oli 34,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 alijäämä asettui 48,5 miljoonaan euroon. Kumulatiivinen alijäämä vuosilta 2023–2024 on 83,1 miljoonaa euroa. Talousarvio vuodelle 2025 hyväksyttiin 8,1 miljoonaa euroa ylijäämäisenä. Osavuosikatsauksessa 1–6/2025 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan -14,6 miljoonaa euroa eli tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan 22,7 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Vuoden 2025 alijäämäennuste huomioiden kumulatiivinen alijäämä vuoden 2025 lopussa hipoo 98 miljoonaa euroa. 

Vuoden 2024 lopussa hyvinvointialueella oli lyhytaikaista lainaa yhteensä 50 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksen 1–6/2025 pohjalta on päivitetty kassavirtaennustetta varovaisuuden periaatteen mukaisesti eli kassaan maksut on arvioitu alakanttiin ja kassasta maksut yläkanttiin. Kassavirtaennusteen mukaan lyhytaikaisen lainan lisäystarve vuonna 2025 on 39,5 miljoonaa euroa, joten vuoden 2025 lopussa ennustetaan lyhytaikaista lainaa eli nk. syömävelkaa olevan vajaa 90 miljoonaa euroa. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialuevaltuuston 12.12.2023 hyväksymässä tuottavuusohjelmassa on tavoiteltu vuosina 2024–2026 kokonaisuudessaan 52 miljoonan euron toiminnallisia hyötyjä. Vaikka hyvinvointialueen tuottavuusohjelman toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia ja tarkoituksenmukaisia, säästövaikutukset näkyvät viiveellä ja osittain vasta tulevina vuosina. Tuottavuusohjelman toimenpiteiden seuranta ja toteutuminen alkuperäisen suunnitelman mukaan on toteutunut yksittäisien toimenpiteiden osalta hyvin. Euromääräistä vaikuttavuutta yksittäisien toimenpiteiden osalta on ollut vaikea mitata, jonka lisäksi mittavat ylitykset vuoden 2024 talousarvioon nähden erikoissairaanhoidossa 12,3 milj., työvoiman vuokrauksessa 16,4 milj. ja muissa palveluostoissa 20,4 milj. ovat jättäneet varjoonsa toimenpiteet, joissa on onnistuttu.  

Vuonna 2025 palveluostojen ennustetaan ylittävän talousarvion 26,6 milj. eurolla: erikoissairaanhoito 10,6 milj., muut asiakaspalveluostot 10,5 milj. ja työvoiman vuokraus 3,4 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu on kuitenkin saatu lähes pysäytettyä: toimintakulut kasvoivat 6,9 % vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023 ja vastaavasti vuonna 2025 kulukasvun ennustetaan olevan ainoastaan 0,2 % vuoteen 2024 verrattuna. 

Ensimmäisen tuottavuusohjelman toimenpiteiden voidaan todeta olleen riittämättömiä. Näin ollen on tarve uudistaa tuottavuusohjelma ja hakea toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi ja alijäämien kattamiseksi vaarantamatta riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimen palveluita. Ilman uskottavaa tuottavuusohjelmaa hyvinvointialueen vuosien 2026–2028 tulokset tulevat olemaan alijäämäisiä. Laskennallisesti tuottavuusohjelmalla tulisi saavuttaa 60–65 miljoonan euron toiminnalliset hyödyt, jotta hyvinvointialueen kertyneet alijäämät olisi mahdollista kattaa vuoden 2028 loppuun mennessä. 

Valtion rahoitus ei kasva merkittävästi tulevina vuosina, joten käyttötalouden menot on sopeutettava valtion painelaskelman mukaiselle uralle tai pikemminkin sen alle koska aiempien vuosien alijäämät tulee myös kattaa. Jälkikäteistarkistusten määrä supistuu ja käytännössä tulevien vuosien rahoitus kasvaa lähinnä inflaatiokehityksen verran. Käytännössä tämä tarkoittaa jo itsessään merkittävää tuottavuuden kasvattamistarvetta ja reaalimääräisten menojen vähentämistä muun palvelutarpeen kattamiseksi. 

Valtiovarainministeriö on 17.6.2025 päätöksellään päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Arviointiryhmän tehtävänä on laatia yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimenpide-ehdotukset alueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi aluevaltuuston käsittelyä varten. Oleellisinta on saada aikaiseksi uskottavat, palvelut turvaavat ja talouden tasapainoon tähtäävät toimenpide-ehdotukset, joiden toteuttamiseen alue sitoutuu. Arviointiryhmä ei käytä päätösvaltaa, mutta hyvinvointialueen on käsiteltävä arviointiryhmän tekemät toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskevat päätökset valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Arviointiryhmän tulee ottaa kantaa aluejakoselvityksen tarpeellisuuteen toimenpide-ehdotustensa yhteydessä. 

Arviointiryhmä on aloittanut työskentelynsä 10.9. Tavoitteena on, että työ saadaan päätökseen kesän 2026 alussa. Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päätöksentekoa on rajoitettu siten, että merkittäviä tai pitkäaikaisia talouteen negatiivisesti vaikuttavia päätöksiä ei saa tehdä.  

Henkilöstökulut muodostavat merkittävän osan kustannuksista. Talouden tasapainottamiseksi henkilöstökuluihin kohdentuva säästötavoite on n. 11 M€ vuositasolla. Tämä tarkoittaa arviolta 200–220 henkilötyövuotta (htv). Toimenpiteinä henkilöstökulujen alentamiseksi esitetään eläköitymisten hyödyntämistä, luonnollisen vaihtuvuuden hyödyntämistä ja tehtävien uudelleen järjestelyjä.  Lomautuksia ei esitetä toimenpidevalikoimassa, koska tavoittelemme pysyviä säästöjä talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat koko Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstöä konserni- ja strategiapalveluissa sekä sosiaali- ja terveystoimen toimialalla.  Pelastustoimi esitetään rajattavaksi neuvottelujen ulkopuolelle. 

Henkilöstötilanne 30.9.2025 konserni- ja strategiapalveluissa sekä sosiaali- ja terveystoimen toimialalla: Kokonaishenkilöstömäärä oli 2 868 henkilöä, sisältäen sekä vakinaiset, että määräaikaiset palvelussuhteet. Pelastustoimen osuus kokonaismäärästä oli 288 henkilöä.  

Vaikka mahdollisessa resursoinnin vähentämisessä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään tavanomaista henkilöstön vaihtuvuutta, eläköitymistä ja henkilöstön vapaaehtoisia siirtymisiä, voi se tarkoittaa myös irtisanomisia ja tarkoituksenmukaisten siirtojen toteuttamista siten, että henkilöstön työntekopaikkaa ja mahdollisesti tehtäviä muutetaan irtisanomisperusteisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi saatetaan joutua koskemaan myös palveluverkkoon ja organisaatiorakenteeseen. 

Tavoittelemme, että henkilöstö sijoittuu tarkoituksenmukaisiin tehtäviin, oikeisiin paikkoihin ja että henkilöstömitoitus ja resurssien kohdentuminen on oikeudenmukainen sekä vastaa asiakas- ja potilastarpeisiin. Kaikissa muutoksissa huolehdimme asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisesta. 

Koska arvioitujen henkilöstövähennysten ennakoitu vaikutus kohdistuu yli 10 työntekijään, tulee yhteistoimintaneuvotteluja käydä vähintään kuuden viikon ajan työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (myöhemmin yhteistoimintalaki) mukaisesti ennen päätöksentekoa. Yhteistoimintalaki edellyttää, että työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat: 

1. henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien tai hyvinvointialueiden tai näiden välisessä yhteistyössä; 

2. palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai liikkeen luovutuksesta johtuvia tai muita olennaisia henkilöstövaikutuksia; 

3. henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia; 

4. taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. 

Jos kunnan tai hyvinvointialueen talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tai aluehallitus tekee kunnan- tai aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. 

Edellä kuvatuin perusteluin esitetään aluehallitukselle päätettäväksi, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella käynnistetään konserni- ja strategiapalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen toimialan henkilöstöä koskevat yhteistoimintalain 4 §:n ja 7 §:n mukaiset kuuden viikon yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Pelastustoimi esitetään rajattavaksi neuvottelujen ulkopuolelle. 

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja: 

Aluehalllitus päättää: 

1. käynnistää hyvinvointialueella konserni- ja strategiapalveluiden ja sosiaali- ja terveys toimialan henkilöstöä koskevat yhteistoimintalain 4 §:n ja 7 §:n mukaiset kuuden viikon yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia ja  

2. että yhteistoimintaneuvottelujen tulos ja päätösehdotus tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuodaan aluehallituksen käsiteltäväksi, kun yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. 

Pykälä tarkastetaan heti. 

Päätös

Aluehallitus päätti:  

1. käynnistää hyvinvointialueella konserni- ja strategiapalveluiden ja sosiaali- ja terveys toimialan henkilöstöä koskevat yhteistoimintalain 4 §:n ja 7 §:n mukaiset kuuden viikon yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia, 

2. että pelastustoimi rajataan yhteistoimintaneuvotteluiden ulkopuolelle, ja 

3. että yhteistoimintaneuvottelujen tulos ja päätösehdotus tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuodaan aluehallituksen käsiteltäväksi, kun yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet.  

Pykälä tarkastettiin heti.