Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
henkilöstöjohtaja Anu Rautiainen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialueen kirjaamoon on 7.11.2024 saapunut oikaisuvaatimus asiassa, joka koskee henkilöstöjohtajan tekemää päätöstä palkan takaisinperinnästä (IUHVADno-2024-4089). Oikaisuvaatimus on ohessa liitteenä.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 139 §:ssä on määräykset oikaisuvaatimusmenettelystä. Aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimus tehdään aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on toimitettu oikaisuvaatimuksen tekijälle asianhallintajärjestelmästä 28.10.2024. Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueen kirjaamoon oikaisuvaatimusajan puitteissa, ja se on näin ollen otettava käsiteltäväksi.
Oikaisuvaatimusta käsitellessään aluehallitus on sidottu niihin laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty. Aluehallitus ei näin ollen voi käsitellä asiaa oikaisuvaatimusasiana tätä laajemmin.
Asiaa käsitellessään aluehallituksen on arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet sekä arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet.
Otettuaan asian oikaisuvaatimusasiana käsiteltäväkseen aluehallitus voi muuttaa tehtyä hallintopäätöstä, kumota tehdyn hallintopäätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.
Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimus:
Oikaisuvaatimuksen pyytää oikaisemaan virheelliseksi kokemansa päätöksen sillä perusteella, että virhe ei ole hänen itsensä aiheuttama.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet:
Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessaan laillisuusvirheitä.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet:
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa tehneensä sitouttamisrahan maksamisen ajankohtana osastonsihteerin työtehtäviä siten, että hän on kuitenkin ollut lähihoitajan toimessa. Toimen muutosta ei tuona ajankohtana vielä oltu käsitelty (nimikelautakunnassa). Hänelle oli maksettu sekä kesäkuussa että heinäkuussa sitouttamisrahaa yhteensä 1 000 euroa.
Asian käsittely:
Aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan lain mukaan periä takaisin. Tämä koskee sekä työsuhteisia (työsopimuslaki 2 luku 17 §) että virkasuhteisia (laki kunnallisesta viranhaltijasta 56 §).
Aiheettomasti maksettu palkka on palkansaajan perusteeton etuus, joka peritään takaisin. Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka (ns. perusteeton etuus) takaisin riippumatta siitä, missä tai kenen tekemänä virhe on sattunut. Työnantajan tulee lisäksi huolehtia siitä, että palkanmaksun virheet tulevat korjatuiksi myös Verohallinnon tulorekisteriin.
Palvelussuhteen kestäessä liikasuoritus peritään tulonsaajan nettopalkasta. Kun palvelussuhde on päättynyt, kuten oikaisuvaatimuksen tekijän kohdalla, tulonsaajalle lähetetään lasku. Jos summa on suuri, työnantaja ja työntekijä voivat sopia takaisinmaksuajan kohtuullistamisesta.
Työsopimuslaissa on rajoitettu työnantajan kuittausoikeutta. Palkan ulosmittausta koskevan rajoituksen tarkoituksena on turvata työntekijän vähimmäistoimeentulo. Lain mukaan työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.
Oikaisuvaatimuksen tekijälle on maksettu liikaa palkkaa 1 000 euroa. Liikasuorituksen syynä on, että hänen nimikkeensä on ollut maksuajankohtana henkilöstöhallinnon tietojärjestelmässä lähihoitaja, vaikka hän on tosiasiassa tehnyt osastonsihteerin työtehtäviä.
Aluehallitus päätti 2.5.2024 § 113 sitouttamisrahan maksamisen pilottikokeilusta. Sen avulla tavoitellaan merkittävää vuokratyövoimakustannusten alenemista. Aluehallituksen päätöksen mukaisesti pilottikokeilu koskee sellaisia ammattiryhmiä, joissa on käytetty paljon vuokratyövoimaa ja joissa henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat suuria.
Aluehallituksen päätöksellä sitouttamisrahaa maksetaan yhteisissä terveyspalveluissa suuhygienisteille (19 henkilöä), osastojen hoitohenkilöstölle (112 lähi- ja sairaanhoitajaa) sekä puheterapeuteille (11 henkilöä). Ikääntyneiden palveluissa sitä maksetaan kotihoidon hoitohenkilöstölle (257 lähi- ja sairaanhoitajaa) ja perhepalveluissa koulupsykologeille (22 henkilöä). Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö on vakituisessa palvelussuhteessa tai hänet rekrytoidaan vakituiseen palvelussuhteeseen, tai että hän on yli vuoden kestävässä määräaikaisessa palvelussuhteessa tai hänet rekrytoidaan yli vuoden kestävään määräaikaiseen palvelussuhteeseen.
Hyvinvointialueilla sovellettavan Sote-sopimuksen hinnoittelutunnukset ja niitä koskevat rakenteet on päätetty valtakunnallisesti ja ne tulivat voimaan 1.2.2024. Palkkahinnoittelukohta määräytyy ensisijaisesti henkilön työtehtävien perusteella. Virka- ja työehtosopimus ohjaa, mitä tehtäviä kuhunkin palkkahinnoittelukohtaan voidaan sijoittaa ja millaista koulutustasoa kussakin hinnoittelukohdassa edellytetään. Kun palkkahinnoittelukohdassa on todettu siihen kuuluvat tehtävät, työnantajalla ei ole asiassa harkintavaltaa. Valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa on oma palkkahinnoittelukohta osastonsihteereille. Osastonsihteereiden hinnoittelutunnus osoittaa sen, että työtehtävät ovat potilashallinnollisia.
Osastonsihteerit eivät kuulu hoitohenkilöstöön työtehtäviensä, ammattinimikkeensä eikä palkkahinnoittelutunnuksensa perusteella eikä hän näin ollen kuulu myöskään niihin ammattiryhmiin, joille aluehallituksen päätöksellä maksetaan pilottikokeiluna määräaikaista sitouttamisrahaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijän työtehtävät ovat sitouttamisrahan maksamisen hetkellä olleet ja ovat edelleenkin osastonsihteerin työnkuvan mukaisia. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei työnkuvansa puolesta kuulu niihin ammattiryhmiin, joita sitouttamisrahakokeilu koskee.
Vaikka sitouttamisrahan maksamisen hetkellä hänen nimikkeensä on ollut virheellisesti lähihoitaja, työtehtävät eivät ole olleet hoitotyön tehtäviä. Ja vaikka nimikkeen virheellisyys onkin selkeästi työnantajasta johtuva ja sellaisenaan moitittava, tämä seikka ei vaikuta työnantajan oikeuteen periä liikaa maksettu palkka takaisin. Oikeustapauksissa on linjattu, että työnantajan oikeuteen periä palkka takaisin ei vaikuta myöskään se, että onko työntekijä itse havainnut ylimääräistä palkkaa. (esim. KHO:n ratkaisu 19.11.2018/5349).
Esitetään, että aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksessa esitettyjä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteita tutkittaessa ei ole ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä tai tehty päätös kumota.