Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
vastuualuejohtaja (terveyspalvelut) Carita Schröder
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus käsitteli kokouksessaan 27.11.2025 § 273 vastausta aluevaltuutetun aloitteeseen Porvoon sosiaali- ja terveysaseman aukiolon laajentamiseksi. Aluehallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Valtuustoaloitteen vastauksessa ei ollut otettu kantaa kiireettömien lääkärin- ja sairaanhoitajan vastaanottojen aukiolojen pidentämiseen, vaan kiirevastaanoton aukioloajan pidentämiseen. Valtuustoaloitteen tekijä oli kuitenkin tarkoittanut aloitteen kiireettömien vastaanottojen aukiolojen kehittämiseksi. Valtuustoaloitteen mukaan perusterveydenhuollon palveluita on tarjolla rajoitetuin aukioloajoin, mikä heikentää hoidon saavutettavuutta. Terveysasemien nykyiset aukioloajat eivät vastaa kaikkien asukasryhmien, kuten työikäisten ja lapsiperheiden tarpeisiin työ- ja päiväkotipäivän jälkeen. Valtuustoaloitteessa tuodaan esiin, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tulee laajentaa kokeiluna Porvoon sosiaali- ja terveysaseman aukioloaikoja ainakin klo 17 tai 18 asti muutamana arkipäivänä viikossa. Aloitteen mukaan kokeilun vaikutuksia tulee seurata talouden, asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön kannalta sekä vaikutuksia erikoissairaanhoidon päivystykseen hakeutumisessa.
Porvoon sosiaali- ja terveysaseman nykytilanne
Puolet hyvinvointialueen asukkaista saa kiireettömät vastaanottopalvelunsa Porvoon sosiaali- ja terveysasemalta. Porvoon sosiaali- ja terveysasema on ollut aiemmin pidempään auki tiettyinä arkipäivinä, mutta koronapandemian alettua laajennetusta aukioloajasta luovuttiin. Laajennetun aukioloajan aikana hoidettiin aiemmin kiireellisiä potilaita eikä tarjolla ollut kiireettömiä vastaanottoaikoja virka-ajan ulkopuolella.
Porvoon sosiaali- ja terveysasemalla on kiireettömiä vastaanottoaikoja saatavilla nykykäytännön mukaan myös iltapäivällä mutta ei klo 15 jälkeen. Lääkärin työhön kuuluu myös paljon kirjaamista ja muita kirjallisia työtehtäviä, joille on varattu aikaa työpäivän viimeisimpinä tunteina. Terveysasemien toimintaa on tehostettu sillä, että toimistotyöajalla hoidetaan valtaosa asioista, jotka eivät vaadi potilaan tapaamista. Esimerkiksi lausunnot, puhelut ja rutiininomaiset reseptinuusinnat, joita hyvinvointialueella tulee satoja päivässä. Lisäksi jos kiirevastaanotolla on ruuhkaa, niin usein sinne pyydetään kiireettömiä vastaanottoja pitäviä lääkäreitä avuksi, jotta potilaat saataisiin hoidettua kohtuullisessa ajassa saman päivän aikana.
Perinteisten vastaanottojen lisäksi hyvinvointialueella on käytössään digitaalinen sosiaali- ja terveysasema HyVä-Digi missä kiireettömiä asioita voi hoitaa myös arki-iltaisin ja lauantaisin. Etäpalveluiden käytön osuus hyvinvointialueilla on kasvanut valtakunnallisesti ja Itä-Uusimaa sijoittuu hyvin etäpalveluiden käytössä valtakunnallisissa vertailuissa (neljänneksi paras). HyVä-digiä osataan käyttää hyvin lapsiperheiden ja myös työikäisten keskuudessa. Potilastietojärjestelmien kirjausten perusteella vuonna 2025 HyVä-digissä asioi 13 770 asukasta, joista 2909 eli reilu viidesosa oli alaikäisiä (tai heidän puolestaan asioivaa). Tämä vastaa 15,2 % koko väestön alaikäisistä. Alla olevasta kuvasta käy ilmi, että sen sijaan yli 65-vuotiaiden käyttö on suhteessa vähäisempää. Eläkkeelle siirtyvien 60–65-vuotiaiden käyttö on selkeästi nousevaa perinteisessä kivijalkapalvelussa.
Hyvä-digin peittävyys ikäluokittain 2024-2025, kuva liitteenä.
Laajennetusta aukioloajasta hyötyvät asiakasryhmät
Kiireettömän vastaanoton aukioloaikojen pidentäminen olisi varmasti asiakkaiden mielestä hyvä asia ja nostaisi asiakastyytyväisyyttä entisestään. Yleisesti ottaen ne, jotka ovat vastaanottopalveluita käyttäneet ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Terveysasemapalveluissa pidettiin THL:n asiakastyytyväisyyskysely keväällä 2025. Tulokset olivat ilahduttavia, sillä Itä-Uusimaan tulosten keskiarvo oli 4,2 (asteikolla 1–5).
Jos kiireettömiä aikoja olisi tarjolla klo 16 jälkeen, saavutettavuus paranisi varsinkin työikäisillä. Työssäkäyvien olisi helpompi päästä kiireettömään hoitoon, kun myöhemmät vastaanottoajat vähentäisivät työikäisten tarvetta esimerkiksi ottaa palkatonta vapaata töistä. Kiireettömien aikojen tarjonta virka-ajan jälkeen madaltaisi varmasti kynnystä hakeutua hoitoon ajoissa myös perheellisille, kun tarjolla olisi joustavampia vaihtoehtoja. Perheellisten ajankäyttöhaasteet ovat todellisia ja perhe-elämä tekee usein asioinnista hankalaa.
Kiireettömän vastaanoton aukiolon pidentämisestä hyötyisivät varmaan myös ikäihmiset, jotka saisivat ehkä paremmin kuljetuksia vastaanotolle esimerkiksi työssä käyviltä sukulaisiltaan. Tosin ikäihmiset usein haluavat hoitaa kiireettömiäkin asioita aamupäivällä, jolloin he ovat virkeimmillään. Yleisesti ottaen ikäihmiset eivät halua kovin myöhäisiä vastaanottoaikoja, sillä heidän päivärytminsä on aikainen ja myös lääkitykset voivat väsyttää tai vaikuttaa toimintakykyyn iltapäivällä ja illalla.
Työntekijöiden näkökulma
Jos kiireettömiä aikoja olisi tarjolla klo 16 jälkeen, vaatii se säännöllistä lääkärin ja hoitajien iltatyötä. Kiireettömien vastaanottoaikojen lisääminen klo 16 jälkeen ei nykyresurssilla onnistu, vaan edellyttää, että lääkärit ja sairaanhoitajat alkavat tehdä vuoroissa töitä. Vastaanottopalveluissa työskentelevien työntekijöiden näkökulmasta muutos ei välttämättä olisi toivottu. Ajanvarauksen henkilökunnan näkökulmasta aikojen hajauttaminen voisi tasata ruuhkia, kun kaikki potilaat eivät haluaisi varata aikoja samoille ajankohdille. Toisaalta kiireettömiä vastaanottoaikoja ei tulisi lisää, vaan vastaanotot vain siirtyisivät myöhempään ajankohtaan.
Vastaanottotyössä iltatyö venyttää päivää ja lisää kuormitusta, koska palautumiseen työvuorosta jää vähemmän aikaa. Työnteko on myös hankalampaa virka-ajan ulkopuolella, kun tukipalvelut ovat jo kiinni. Kiireettömilläkin potilailla on usein tarve ottaa näytteitä ja röntgenkuvia. Tutkimukset siirtyvät seuraaville päiville, mikä hidastaa hoitoa. Kuormitusta henkilökunnalle tuo myös se, että virka-ajan ulkopuolella resurssi on mahdollisimman pieni ja se lisää taas toiminnan haavoittuvaisuutta. Vaarana on, että kiireettömät myöhäiset ajat joudutaan perumaan tai siirtämään, jos kiirevastaanotolla paljon potilaita. Lääkäriresurssia joudutaan poikkeuksellisesti siirtämään sinne, jotta saadaan kiirevastaanoton potilaat hoidettua saman päivän aikana. Lääkäriaikojen peruminen ja siirtäminen lisää potilaiden tyytymättömyyttä ja henkilökunnan hallinnollista työtä. Lisäksi työajan siirto myöhempään rajoittaa työn vapaa-aikaa ja tuo myös hankaluuksi perhe-elämään esimerkiksi lasten päivähoidon suhteen. Koska iltatyökorvauksia aletaan maksaa vasta klo 18 jälkeen ei työntekijät ilman ylityötä hyödy ehdotetusta työvuoron alkamisen siirrosta myöhempään myöskään taloudellisesti.
Jos työntekijöiden työsopimuksissa on sovittu päivätyöstä tai vakiintunut käytäntö on päivätyö, siirtyminen iltatyöhön on olennainen muutos työehtoihin. Tällöin työnantajan on käytävä muutosneuvottelut ennen muutoksen toteuttamista aikoessaan muuttaa säännöllisen työajan järjestelyjä. Työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusedustajan kanssa yksikön resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat, ja varattava luottamusedustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä.
Taloudellinen näkökulma
Työn luonteen takia lääkäreille tulee jo nykyisillä aukioloajoilla paljon ylityökorvauksia työpäivien venyessä. Työtuntien siirtyminen myöhäisempään ajankohtaan lisäisi suurella todennäköisyydellä varsinkin lääkäreiden ylityökorvauksia mutta myös iltalisiä. Ylityökorvauksena maksetaan lääkärille kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.
Lisäksi pidennetty aukiolo tuottaisi mahdollisesti lisäkustannuksia tukipalveluiden osalta. Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden lisäksi tulee huomioida pidentyneen aukioloajan vaikutus siivouskuluihin ja vartiointipalveluihin. Puhtaanapitotyöntekijöiden rekrytoinnissa on alueellamme haasteita ja lisätyövoiman saanti olisi epävarmaa ja mahdollisesti siivous jouduttaisiin ostamaan ulkopuoliselta, joka taas lisäisi kustannuksia. Ilta-aikaan painottuva aukioloajan pidennys edellyttäisi myös potilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden turvaamiseksi vartiointipalveluiden lisäämistä. Nykyinen sopimus sisältää nämä palvelut vain tiettyyn kellonaikaan asti.
Johtopäätökset
Terveydenhuollon priorisointi tulee perustua ennen kaikkea hoidon tarpeeseen, sairastavuuteen ja vaihtoehtoisten palvelujen saatavuuteen. Tilanteessa, jossa perusterveydenhuollon pitää kohdentaa niukkoja resurssejaan, kaikkia ikäryhmiä ei voida palvella yhtä laajasti. Työssäkäyvistä noin 90 % saa osan perusterveydenhuollon avosairaanhoitopalveluista osana työnantajan järjestämisvastuulla olevia työterveyshuoltopalveluita. Työterveyshuolto hoitaa suuren osan työikäisten tarpeista. Perheellisillä on tarjolla myös vaihtoehtoisia palvelukanavia kuten lasten neuvola- ja kouluterveydenhuolto sekä digitaaliset palvelut. Hekään eivät ole palvelujärjestelmän näkökulmasta kaikkein haavoittuvin ryhmä.
Perusterveydenhuollon täytyy keskittää enemmän resurssejaan ikääntyneille, pitkäaikaissairaille ja työelämän ulkopuolella olevien hoitoon, koska heillä ei ole samalla tavalla vaihtoehtoisia palvelujärjestelmiä. Lisäksi ikääntyneiden hoidon laiminlyönti johtaa raskaampiin kustannuksiin. He ovat myös usein monisairaampia ja tarvitsevat jatkuvampaa seurantaa kuin työikäiset. Heikoimmassa asemassa olevien hoito tulee turvata ensin. Perusterveydenhuollon kolmen kuukauden hoitotakuu toteutui vuoden 2025 aikana 23 vuotta täyttäneillä lähes täysin, joten saatavuuden näkökulmasta perustetta kiireettömän vastaanoton laajentamiselle ei ole. Alle 23-vuotiailla kahden viikon hoitotakuu toteutuu kuitenkin hyvinvointialueella huonommin kuin 23 vuotta täyttäneillä. Tätä hoitotakuun toteutumista tulee seurata ja pitää mielessä myös kiireettömän vastaanottotoiminnan laajentaminen yhtenä toimenpidevaihtoehtona. Vaikkakin lapsiperheiden hoidontarve on tyypillisesti akuuttiasioissa kuten taaperoiden korvatulehduksissa ja ala-asteikäisten tapaturmissa eikä pitkäaikaisissa selvittelyissä.
Kiireetön hoito on luonteeltaan sellaista, että se yleensä pystytään suunnittelemaan etukäteen eikä se vaadi nopeaa hoitoa. Kiireettömien aikojen sijoittaminen aikaisempaan työpäivään tukee lähtökohtaisesti sekä henkilöstön hyvinvointia että potilaiden sujuvaa hoitoa. Perinteisten vastaanottojen lisäksi hyvinvointialueella on käytössään digitaalinen sosiaali- ja terveysasema HyVä-Digi, joka palvelee virka-ajan ulkopuolella ja myös lauantaisin. Päällekkäisen virka-ajan ulkopuolisen toiminnan järjestäminen ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti kannattavaa.
Perusterveydenhuollon kiirevastaanottoon tai HUS:n yhteispäivystykseen kiireettömän vastaanoton aukiolon pidentämisellä ei todennäköisesti ole mitään vaikutusta, sillä kyseisillä kiirevastaanotolle tai yhteispäivystykseen ei oteta vastaan tai hoideta kiireettömiä tai puolikiireellisiä asioita.
Päätösehdotus
Hyvinvointialuejohtaja:
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee tiedokseen edellä olevan vastauksena tehtyyn valtuustoaloitteeseen Porvoon Näsin terveysaseman aukiolon laajentamisesta, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.