Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist
konsernipalvelujohtaja Anneli Lehtimäki
sosiaali- ja terveysjohtaja Annika Immonen
pelastusjohtaja Peter Johansson
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialueen toimialat ovat omalta osaltaan arvioineet keskeiset strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Riskiarvioinnissa on kuvattu seuraukset riskin toteutuessa sekä arvioitu riskin vaikutus ja todennäköisyys. Korkean riskiluvun saaneisiin riskeihin on määritelty hallintatoimenpiteet, vastuutahot, aikataulu, raportointi ja hallintatoimenpiteiden valmiusaste. Hyvinvointialueen johtoryhmä on koostanut toimialatasoisien riskienhallinnan selontekojen pohjalta koko hyvinvointialuetta koskevan riskiarvioinnin sekä hallintatoimenpiteet. Alla on kuvattu tarkemmin tunnistettuja, olennaisia riskejä. Tarkempi riskienhallinnan selonteko sisältäen riskiarvioinnin, hallintatoimenpiteet ja riskikuvaajan löytyy liitteenä.
Hyvinvointialueen rahoitus
Rahoituksen riittävyys on suuri riski hyvinvointialueen pelastus- sekä sosiaali- ja terveystoimessa. Rahoitus ei vastaa toiminnan todellisia tarpeita. Merkittävä ongelma hyvinvointialueen rahoituksessa on siirtymätasauslaskenta, jolla tasataan laskennallisien ja kuntien vuonna 2022 raportoimien toteutuneiden kustannusten erotusta. Suurin epäkohta siirtymätauslaskennassa liittyy oletukseen, että kunnat ovat raportoineet täysimääräisesti vuoden 2022 sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen kustannukset. Valtiokonttorille toimitettujen tietojen pohjalta voidaan todeta, että kaikkia kuntien sisäisiä kustannuksia ei ole kohdistettu täysimääräisesti, jolloin rahoituksen laskentapohja on ollut liian alhainen jo lähtötilanteessa. Erotus vuosien 2022 – 2023 välillä on sisäisien erien osalta noin 20,8 miljoonaa euroa hyvinvointialueen tappioksi.
Alijäämäiselle hyvinvointialueelle investointien toteuttaminen joko omaan taseeseen tai investointien kaltaisina pitkäaikaisina sitoumuksina on haastavaa heikon lainanhoitokyvykkyyden vuoksi. Lainanottovaltuudet ohjaavat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen palveluverkon kehittämistä ja suorituskykyisen, jatkuvia kalustoinvestointeja vaativan pelastustoimen ylläpitoa.
Talouden tasapainottaminen
Valtiovarainministeriö arvioi julkisen talouden alijäämän olevan 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2026. Hyvinvointialueilla käyttötalouden kustannukset olivat ensimmäisinä toimintavuosina selvästi ennustettua suuremmat. Alijäämät vuonna 2023 olivat yhteensä noin 1,36 miljardia euroa ja 1,18 miljardia euroa vuonna 2024. Vuoden 2025 tilinpäätösarvioiden mukaan hyvinvointialueet ovat saaneet käännettyä taloutensa plussalle ja ylijäämän ennustetaan asettuvan lähes 650 miljoonaan euroon.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä vuonna 2023 oli 34,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 alijäämä asettui 48,5 miljoonaan euroon. Tilikaudelle 2024 on lisäksi kohdistettu noin 1,9 miljoonan euron alijäämää kasvattavat oikaisut mm. Apotti-erokorvauksen huomioimisesta kokonaisuudessaan sopimuksen allekirjoitusvuonna 2024. Kumulatiivinen alijäämä vuosilta 2023 – 2024 on näin ollen 85,0 miljoonaa euroa. Tilikauden 2025 alijäämä 12,8 miljoonaa euroa huomioiden kumulatiivinen alijäämä vuoden 2025 lopussa on 97,8 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö on 17.6.2025 päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Arviointiryhmän tehtävänä on laatia yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimenpide-ehdotukset alueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi aluevaltuuston käsittelyä varten.
Arviointiryhmälle esiteltiin 1.12.2025 kokouksessa alueella valmisteltu tuottavuusohjelma 2026–2029. Aluehallitus käsitteli 11.12.2025 kokouksessaan talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026–2028 sekä tuottavuusohjelman, jolta pohjalta aluevaltuusto teki päätöksen 17.12.2025.
Arviointiryhmä pitää tuottavuusohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi esitettyjä keinoja välttämättöminä ja oikeansuuntaisina. Arviointiryhmä tunnistaa, että tuottavuusohjelmaan sisältyy väistämättä epävarmuuksia, mutta katsoo ohjelmaa olevan välttämätöntä viedä täysimääräisesti päätöksenteossa ja toimeenpanossa eteenpäin. Arviointiryhmä korostaa, että tuottavuusohjelman tavoitteiden täysimääräinen toteutuminen edellyttää merkittävää toimintakulujen laskua jo vuosina 2026–2027.
Mikäli päätetty 41,9 miljoonan euron tuottavuusohjelma toteutuu kokonaisuudessaan, sen toimenpiteet riittäisivät kääntämään tuloksen ja vuosikatteen positiiviseksi vuodesta 2027 alkaen. Kertyneen alijäämän kattamisen arvioidaan olevan mahdollista vuoden 2030 loppuun mennessä.
Arviointiryhmä ei käytä päätösvaltaa, mutta hyvinvointialueen on käsiteltävä arviointiryhmän tekemät toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskevat päätökset valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen päätöksentekoa on rajoitettu siten, että merkittäviä tai pitkäaikaisia talouteen negatiivisesti vaikuttavia päätöksiä ei saa tehdä. Arviointiryhmän tulee ottaa kantaa aluejakoselvityksen tarpeellisuuteen toimenpide-ehdotustensa yhteydessä.
Hyvinvointialueen on ensiarvoisen tärkeää selkeyttää pitkän aikavälin strategiset linjaukset sekä varmistaa ennakoivalla valmistelulla, vaihtoehtojen riittävällä tarkastelulla ja vuopuhelulla, että talouden tasapainottamisen kannalta riittävät toimenpiteet saadaan vietyä myös poliittisessa päätöksenteossa läpi.
Hyvinvointialueen työnantajakuva ja vetovoima
Sosiaali- ja terveystoimesta puuttui vuonna 2025 vähemmän omaa henkilöstöä kuin vuotta aiemmin. Tästä huolimatta henkilöstövajetta joudutaan paikkaamaan vuokrahenkilöstöllä edelleen vuonna 2026, joten taloudellinen riski vuokratyövoiman käyttöön liittyen ei ole kokonaan poistumassa. Rekrytointivaikeuksia on erityisesti hoito- ja hoiva-alan henkilöstöstä, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista. Henkilöstön mitoitusta määrittää lainsäädäntö ja sen toteuttamista seurataan useammalta taholta tiiviisti. Vuonna 2025 esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitusta kevennettiin ja useampi vuokrahenkilöstöön liittyvä kilpailutus on saatu toteutettua. Tämä vähentää ongelmaa henkilöstön saatavuudessa ja siihen liittyen taloudellisista ylityspaineista vuokrahenkilöstön kuluissa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella pelastustoimessa oman henkilöstön saatavuus on merkittävästi parantunut vuoden 2025 aikana.
Erityisesti pienissä yksiköissä henkilöstöriskit liittyvät henkilöriippuvuuteen, joka voi aiheuttaa toiminnallista haavoittuvuutta. Osaavan, ammattitaitoisen ja koulutetun henkilöstön saatavuus on keskeinen edellytys palveluiden laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Erityisesti esihenkilöiden vaihtuvuus muodostaa merkittävän riskin toiminnan johdonmukaisuudelle, tiedonkululle ja operatiiviselle jatkuvuudelle. Näiden riskien hallinta edellyttää suunnitelmallista henkilöstöresurssien johtamista, osaamisen varmistamista sekä esihenkilöiden sitouttamista ja tukemista. Organisaatiossa tulee varmistaa, että avainhenkilöillä on määritetyt sijaiset ja tehtävien delegoinnista sovittu kirjallisesti ja sijaiset on perehdytetty avainhenkilöiden tehtäviin. Moniosaajamalliin kannustamisella ja suunnitelmallisen tiedon jakamisella sekä prosessien dokumentoinnilla voidaan osaltaan pienentää henkilöriippuvuuden riskiä.
Henkilöstön saatavuuteen liittyvään riskiin haetaan helpotusta kehittämällä positiivista työnantajabrändiä monikanavaisen viestinnän keinoin, lisäämällä kohdennettuja rekrytointikampanjoita ja tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen osalta. Keskeistä työnantajakuvan parantamisessa ja vetovoimaisuuden kasvattamisessa on lisäksi joustavien työskentelymallien luominen, työolojen ja työhyvinvoinnin parantaminen, palkkauksen, urapolkumallien ja palkitsemisen kehittäminen sekä yhteiset linjaukset esimerkiksi etätyön tekemisestä.
Digi-/ kyberturvallisuus
Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja nopea teknologinen kehitys heijastuvat myös kyberturvallisuuteen. Kyberturvallisuus on hyvinvointialueen digipalveluissa huomioitu yhtenä painopisteenä. Uhkiin varaudutaan mm. HPK Palveluiden kautta hankitun tietoturvavalvomotoiminnon (SIEM/SOC) avulla, minkä lisäksi hyödynnetään kansallisen Kyberturvallisuuskeskuksen tarjoamia palveluita. Vuosina 2025 – 2026 toteuttava asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhdistäminen parantaa myös osaltaan kriittisten järjestelmien turvallisuutta. Tietoturvauhkiin varautumista harjoitellaan vuosittain mm. Kansalliseen Taisto-harjoitukseen osallistumalla.
Digiturvallisuuden uhkatekijät ovat monimutkaisia ja jatkuvasti kehittyviä. Koska hyvinvointialueiden toiminnassa käytettävät tietojärjestelmät sisältävät arkaluonteisia asiakas- ja potilastietoja sekä turvallisuustietoja, on tärkeää pitää digiturvallisuus prioriteettilistalla korkealla ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä uhkien torjumiseksi.
Kyberhyökkäykset, kuten tietomurrot, palvelunestohyökkäykset, haittaohjelmat ja tietovuodot, ovat edelleen suurimpia digiturvallisuuden uhkia. Ne voivat mm. aiheuttaa vakavia taloudellisia vahinkoja, aiheuttaa vaaratilanteita, estää palveluiden toiminnan ja vaarantaa yksityisyyttä. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon tietojenkalastelu, jonka määrä on jatkuvassa kasvussa. Henkilöstöä tulee kouluttaa jatkuvasti ja henkilöstön osaamisen kehittymistä tulee seurata järjestelmällisesti. Myös merkittävästi kansalliseen turvallisuuteen vaikuttaviin valtiollisiin kyberhyökkäyksiin on syytä varautua.
Toimitilat
Hyvinvointialue toimii pääosin vuokratiloissa. Vuokrasopimukset ovat moninaisia ja vuokranantajat erilaisia. Aluehallitus päätti 17.12.2024 ilmoittaa alueen kunnille, että hyvinvointialue ei käytä oikeuttaan pidentää vuokrasopimusten voimassaoloaikaa yhdellä vuodella 31.12.2025 jälkeen. Lisäksi aluevaltuusto päätti 10.12.2024 vuoden 2025 talousarviokäsittelyn yhteydessä, että hyvinvointialue teettää vuonna 2025 selvityksen markkinavuokran tasosta eri toimipisteissä ja käy tämän pohjalta neuvottelut vuokranantajien kanssa vuokratasoista vuodesta 2026 alkaen. Kuntien kanssa käydyt vuokraneuvottelut pyrittiin saattamaan loppuun vuoden 2025 aikana, mutta osittain neuvottelut ovat jatkuneet vielä alkuvuodesta 2026. Palveluverkosta mahdollisesti tehtävät linjaukset tulevat vaikuttamaan toimitilakantaan. Henkilökunnan ja asiakkaiden hyvinvoinnin sekä toiminnan jatkuvuuden kannalta terveet, toimivat ja nykyaikaiset toimitilat ovat kriittisiä.
Päätöksen peruste
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista on päätetty aluevaltuustossa 1.11.2022 Hyvinvointialuelain 4 luvun 22 § mukaisesti. Hallintosäännön 90 §:n mukaan aluehallitus vastaa riskienhallinnan järjestämisestä siten, että hyvinvointialueen toiminnan olennaiset riskit tunnistetaan ja kuvataan, riskin toteutumisen vaikutukset, toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisuudet hallita riskejä arvioidaan.