Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
Hankejohtaja Jaana Forslund, jaana.forslund(at)itauusimaa.fi,
vt. hyvinvointialuejohtaja Ann-Sofie Silvennoinen, ann-sofie.silvennoinen(at)itauusimaa.fi
Yksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen erityispiirteistä on sen elävä kaksikielisyys. Väestöstä noin 29 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Palvelutuotannossa ja palveluiden kehittämisessä on huolehdittava palveluiden saatavuudesta molemmilla kielillä. Itä-Uudenmaan yhteisessä kehittämistyössä on huomioitu, että käyttöön otettavien digitaalisten ratkaisujen on oltava käytettävissä sekä suomeksi että ruotsiksi. Kaksikielisyyden merkitystä on korostettu myös yhteistyössä eri toimijoiden, kuten HUSin, kanssa. Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti koulutuksiin, ruotsin kielen kursseja järjestetään ja kaksikielisyyttä tuetaan ottamalla käyttöön kielenkäyttölisä.
Itä-Uusimaa osallistuu kielivähemmistön vaikuttamiselimen toimintaan. Kielivähemmistön vaikuttamiselimen tehtävänä on tutkia, arvioida ja selvittää, mitä palveluita hyvinvointialueen kielivähemmistö tarvitsee omalla kielellään, sekä seurata palveluiden saatavuutta ja laatua. Vaikuttamiselimen tehtävänä on tehdä selvitysten, arvioiden ja seurannan perusteella aluehallitukselle toimenpide-ehdotuksia vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen kehittämisestä sekä henkilöstön kielitaitovaatimusten ja kielitaidon kehittämisestä. Edunvalvontaelimen tehtävänä on edistää kielellisten oikeuksien toteutumista hyvinvointialueella.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on saanut erityistehtäväkseen tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 33 §).
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 39 §:n mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen laatimisen koordinoimisesta.
Tehtävä edellyttää tukitoiminnon perustamista hyvinvointialueille sekä verkoston muodostamista kaksikielisten hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden välille.
Lisäksi olisi laadittava ammatilliset sisällöt (mm. jotta varmistetaan ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus, vahvistetaan osaamista ja hyödynnetään digiratkaisuja, tilastoja, dataa ja mittareita).
Tarkoituksena on tuottaa uusi tukitoiminto, jonka rakenne ja verkostot mahdollistavat yhteistyön. Ammatillisilla sisällöillä parannetaan sote-palvelujen laatua pitkällä aikavälillä. Yhteistyöhön osallistuu kolme (3) yhteistyöaluetta, kahdeksan (8) hyvinvointialuetta ja seitsemän (7) kansalliskielenlautakuntaa Itä-Uusimaa mukaan lukien.
Itä-Uudeltamaalta kehittämistyöhön osallistuu kaksi henkilöä. Lisäksi alue on parhaillaan rekrytoimassa projektisuunnittelijaa, joka tulee jatkossa olemaan tämän verkoston jäsen. Projektisuunnittelijan vastuualueena on alueen ruotsinkielisten palveluiden kehittäminen, hyvinvointialueiden välinen yhteistyö ruotsinkielisten palveluiden kehittämiseksi sekä yhteistyö HUSin kanssa esim. Terveyskylän sisältöjen kehittämiseksi.
Tavoitteena on myös laatia suunnitelma, jonka avulla henkilöstön osaamista voidaan kehittää entisestään.
Päätösesitys:
Keskustellaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ruotsinkielisten palveluiden kehittämisestä ja merkitään keskustelu tiedoksi.
Päätös:
Kansalliskielilautakunta keskusteli Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ruotsinkielisten palveluiden kehittämisestä ja päätti esittää aluehallitukselle seuraavia toimenpiteitä vähemmistön kielellä tarjottavien palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimusten ja kielitaidon kehittämisen osalta:
- Henkilöstölle otetaan käyttöön kielenkäyttölisä.
- Henkilöstölle järjestetään ruotsin kielen kursseja.
- Valitaan johtava viranhaltija vastaamaan kokonaisvastuullisesti ruotsinkielisten palveluiden toimivuudesta.
***********************************
Kansalliskielilautakunta 19.1.2023
Projektikoordinaattori Marika Gustafsson esittelee ruotsinkielistä toimintaa ja kertoo kehittämis- ja verkostoitumistyöstä.
Ehdotus
Lautakunta merkitsee esityksen tiedoksi.
Päätös
Lautakunta merkitsi esityksen tiedoksi. Lisäksi lautakunta uudistaa aluehallitukselle aikaisemmin esittämänsä toimenpiteet:
- Henkilöstölle otetaan käyttöön kielenkäyttölisä.
- Henkilöstölle järjestetään ruotsin kielen kursseja.
- Valitaan johtava viranhaltija vastaamaan kokonaisvastuullisesti ruotsinkielisten palveluiden toimivuudesta.
Lautakunta keskusteli myös hyvinvointialueen eri ruotsinkielisistä toiminnoista vastaavan verkoston nimeämisestä, minkä hyvinvointialueen johtoryhmä mahdollisesti nimeäisi.