Aluehallitus, kokous 26.11.2026

Esityslista on tarkastamaton

§ 264 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvio 2027 ja taloussuunnitelma 2027-2030

IUHVADno-2026-1783

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
 

Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2027–2030 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

Valtiovarainministeriö käynnisti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen arviointimenettelyn 17.6.2025 alueen erittäin heikon taloustilanteen vuoksi. Arviointiryhmän tehtävänä oli laatia yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimenpide-ehdotukset alueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi aluevaltuuston käsittelyä varten.

Aluevaltuusto hyväksyi 17.12.2025 (§ 93) vuosien 2026–2028 talousarvion ja taloussuunnitelman sekä 41,9 miljoonan euron tuottavuusohjelman vuosille 2026–2029. Arviointimenettelyn toimenpideohjelma perustuu lisäksi aluehallituksen 21.5.2026 (§ 137) hyväksymään vuosien 2027–2030 taloussuunnitelmakehykseen, johon aluevaltuusto sitoutui 2.9.2026 (§ 57) osana arviointiryhmän loppuraportin hyväksymistä. Ohjelma sisältää päätetyt ja valmisteltavat sopeuttamis-, kehittämis- ja tehostamistoimet sekä määrittää alijäämien kattamisen ja nettokäyttökustannusten kehityksen.

Arviointiryhmä totesi 11.6.2026 antamassaan loppuraportissa, että vuosina 2023–2026 kertyneet alijäämät voidaan kattaa vuoden 2031 loppuun mennessä, jos sopeutustoimet toteutetaan pitkäjänteisesti ja täysimääräisesti ja nettokustannusten kasvu pysyy suunnitellulla uralla. Arviointiryhmä tunnistaa suuren haasteen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillinnässä, johon alueella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa pienen HUS-yhtymän jäsenosuutensa vuoksi. Muut keskeiset riskit sopeutustoimenpiteiden toteutumiseen liittyvät väestörakenteeseen ja valtion rahoitusmallin muutoksiin. Hyvinvointialueen tulee turvata peruspalvelut alueensa asukkaille tiukan taloussuunnitelmakehyksen kustannusuran sallimissa rajoissa.

Hyvinvointialuelain 124 §:n mukaan arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Rajoituksen tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän tekemiä toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko sen ajan kuin toimenpideohjelma on voimassa. Hyvinvointialue ei voi tehdä päätöstä, jolla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai joka olisi arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastainen. Tällaisia päätöksiä voi tehdä vain, jos päätöstä ei välttämättömistä syistä ja asian kiireellisyyden vuoksi voida lykätä. Nämä päätökset on annettava tiedoksi valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä kyseisistä päätöksistä valitus tai oikaisuvaatimus.

Valtiovarainministeriö seuraa toimenpideohjelman voimassa olon ajan sen toteutumista erityisesti taseeseen kertyneen alijäämän ja nettokäyttökustannusten kehittymisen perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö seuraavat omalla toimialallaan palvelujen järjestämiseen liittyvien toimenpiteiden ja suunnitelmien toteutumista. Valtiovarainministeriö totesi 4.9.2026 antamassaan päätöksessä, että ratkaisu aluejakoselvityksen tarpeellisuudesta arviointimenettelyssä olleilla hyvinvointialueilla voidaan jatkossa tehdä myös uutta arviointimenettelyä käynnistämättä, jos hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamat toimenpiteet eivät ole toteutuneet ja kyseisen lain 123 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi myös käynnistää uudelleen hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittaman arviointimenettelyn, jos lain 123 §:n 1 momentin edellytykset täyttyvät tai sosiaali- ja terveysministeriö tekee valtiovarainministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 27 §:ssä tarkoitetun aloitteen.

Vuoden 2025 lopussa hyvinvointialueella oli kattamatonta alijäämää 97,8 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksen 1–6/2026 ennusteen mukaan vuoden 2026 alijäämä asettuu 6,3 miljoonaan euroon. Talousarviossa 2027 ja taloussuunnitelmassa 2027–2030 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2025 alijäämät ja tilikauden 2026 alijäämä saadaan katettua arviointiryhmän edellyttämässä aikataulussa vuoden 2031 loppuun mennessä.

Toimintaympäristön vaikutukset ja taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit

Taloussuunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen riittävyyden osalta. Talousarvioesityksen valtion rahoitus vuodelle 2027 perustuu Valtiovarainministeriön 21.9.2026 julkaisemaan tietoon. Vuosien 2028 – 2030 rahoitus perustuu 30.4.2026 julkaistuihin tietoihin. Valtiovarainministeriö julkaisee päivitetyt rahoituslaskelmat 22.10.2026, joten valtion rahoitus on tässä vaiheessa talousarviovalmistelua vielä epävarma.

HUS-järjestämissopimuksen mukainen erikoissairaanhoidon rahoitus luo riskin sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon vuodelle 2027. HUS-yhtymäkokouksen kesäkuussa 2026 päättämän kehyksen tasosta käydään keskustelua Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin yhteenlasketun valtion rahoituksen kasvun myötä. Erikoissairaanhoidon kustannuskasvu vuonna 2027 vuoden 2026 talousarvioon verrattuna on 3,4 %. Hyvinvointialueen tulisi saada hillittyä nettokäyttökustannuksia voimakkaasti siten, että vuoden 2027 muutos vuoteen 2026 verrattuna olisi -0,5 %.

Sosiaali- ja terveystoimessa on edelleen tietyissä ammattiryhmissä henkilöstöpulaa, vaikka tilanne on parantunut aikaisemmilta vuosilta. Sosiaali- ja terveystoimesta puuttui syksyllä 2026 huomattavasti vähemmän omaa henkilöstöä kuin vuotta aiemmin. Tästä huolimatta henkilöstövajetta joudutaan paikkaamaan vuokrahenkilöstöllä edelleen vuonna 2027, joten taloudellinen riski vuokratyövoiman käyttöön liittyen ei ole kokonaan poistumassa. Rekrytointivaikeuksia on erityisesti hoito- ja hoiva-alan henkilöstöstä ja lääkäreistä.

Erityisesti pienissä yksiköissä henkilöstöriskit liittyvät henkilöriippuvuuteen, joka voi aiheuttaa toiminnallista haavoittuvuutta. Osaavan, ammattitaitoisen ja koulutetun henkilöstön saatavuus on keskeinen edellytys palveluiden laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Erityisesti esihenkilöiden vaihtuvuus muodostaa merkittävän riskin toiminnan johdonmukaisuudelle, tiedonkululle ja operatiiviselle jatkuvuudelle. Näiden riskien hallinta edellyttää suunnitelmallista henkilöstöresurssien johtamista, osaamisen varmistamista sekä esihenkilöiden sitouttamista ja tukemista.

Talousarvio ja -suunnitelma 2027 – 2030

Aluehallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen 21.5.2026 vuosille 2027 – 2030. Aluevaltuusto sitoutui taloussuunnitelmakehykseen 2.9.2026 osana arviointiryhmän loppuraportin hyväksymistä. Demokratiapalveluiden ja konserni- ja strategiapalveluiden lautakuntana toimii aluehallitus, joka käsitteli talousarvioesityksiä vuodelle 2027 kokouksessaan 8.10.2026. Demokratiapalveluiden 2027 talousarvioesitys on päätetyn kehyksen mukainen. Demokratiapalveluiden vuoden 2026 talousarvioksi esitetään toimintakatetta, joka on nettona enintään - 873 000 euroa. Konserni- ja strategiapalveluiden toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,1 miljoonaa ja toimintakulujen 0,3 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä alhaisempi eli nettona 0,2 miljoonaa euroa päätettyä kehystä parempi. Konserni- ja strategiapalveluiden vuoden 2027 talousarvioksi esitetään toimintakatetta (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 22 153 000 euroa.

Pelastustoimen toimialan talousarvioesitys 2027 on toimintatuottojen osalta noin 1,1 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 1,5 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 0,4 miljoonaa kehyspäätöstä heikompi. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päätyi kokouksessaan 29.9.2026 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 talousarvioksi toimintakatteen (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 13 193 000 euroa.

Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuottojen talousarvioesitys on 1,4 miljoonaa euroa alhaisempi ja toimintakulujen osalta 3,6 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi eli nettona 5,0 miljoonaa euroa aluehallituksen päättämää kehystä heikompi. Palvelujen järjestäminen -lautakunta päätyi kokouksessaan 7.10.2026 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 talousarvioksi toimintakatteen (sis. ulkoiset ja sisäiset erät), joka on nettona enintään - 406 258 000 euroa.

Kokonaisuudessaan hyvinvointialueen talousarvioesitys vuodelle 2027 jää toimintakatteessa 5,2 miljoonaa euroa heikommaksi kuin aluehallituksen päättämä kehys. Lisäksi valtion rahoitus jäi Valtiovarainministeriön 21.9.2026 julkaisemassa rahoituslaskelmassa 0,6 miljoonaa euroa alhaisemmalle tasolle kuin 30.4.2026 rahoituslaskelmassa.

Koska valmisteltu talousarvioesitys poikkeaa kehyspäätöksestä 5,6 – 5,7 miljoonaa euroa ja jää arviointimenettelyssä hyväksyttyä nettokäyttökustannusten kasvu-uraa heikommaksi vuonna 2027, aluehallitus päätti 24.9.2026 käynnistää koko hyvinvointialueen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Yhteistoiminnassa käsiteltäviä euromääräisiä tehostamisesityksiä ei ole sisällytetty vuoden 2027 talousarvioesitykseen.

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma

Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana vuoden 2027 talousarviossa on hyvinvointialueen palvelutarvetta vastaava henkilöstörakenne, talouden tasapainottaminen sekä käynnissä olevien yhteistoimintaneuvottelujen vaikutusten huomioiminen. Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa korostuvat nykyisen henkilöstön tarkoituksenmukainen käyttö, henkilöstön sisäinen liikkuvuus, osaamisen kohdentaminen sekä uusien tehtävien ja virkojen kriittinen arviointi. Uusia tehtäviä tai virkoja voidaan esittää vain silloin, kun ne ovat lakisääteisen toiminnan, palvelujen jatkuvuuden tai kokonaistaloudellisen säästön näkökulmasta välttämättömiä ja perusteltuja.

Hyvinvointialueella on käynnissä koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut osana vuoden 2027 talousarviovalmistelua ja talouden tasapainottamista. Neuvotteluissa käsiteltävät mahdolliset henkilöstövaikutteiset toimenpiteet voivat täsmentää henkilöstösuunnittelua talousarvioprosessin edetessä. Työnantaja huolehtii muutosten valmistelussa yhteistoimintavelvoitteiden, uudelleensijoittamisvelvollisuuden ja mahdollisen takaisinottovelvollisuuden asianmukaisesta huomioimisesta.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella oli 30.9.2026 vakituisessa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa yhteensä 2 295 henkilöä. Vastaavana ajankohtana 30.9.2025 palvelussuhteessa oli 2 573 henkilöä. Henkilömäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 278 henkilöllä eli 10,8 prosentilla. Palvelussuhteista oli vakituisia 83,9 % ja määräaikaisia 16,1 %. Henkilöstöstä 73 % oli äidinkieleltään suomenkielisiä ja 27 % ruotsinkielisiä.

Eniten budjetoituja henkilöitä on perhe- ja sosiaalipalveluissa eli 726 henkilötyövuotta. Ikääntyneiden palveluihin on budjetoitu 705 ja yhteisiin terveyspalveluihin 484 henkilötyövuotta. Pelastuslaitokseen on budjetoitu 189 sekä konserni- ja strategiapalveluihin 105 henkilötyövuotta. Demokratiapalvelussa työskentelee yksi täysipäiväinen henkilö.

Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus

Valtiovarainministeriö ei myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuutta vuodelle 2027, joten vuonna 2027 ei ole mahdollista investoida alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Aluevaltuusto on hyväksynyt muutetun investointisuunnitelman vuosille 2027 – 2030 10.6.2026 § 49.

Sosiaali- ja terveystoimen muutetussa investointisuunnitelmassa vuosina 2027 – 2030 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 6,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 investointisuunnitelma sisältää asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan, johon on myönnetty lainanottovaltuus vuonna 2023.

Pelastustoimen muutetussa investointisuunnitelmassa vuosina 2027 – 2030 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 9,4 miljoonaa euroa ja nettoinvestointeina 8,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 raivausyksikön hanke jatkuu, joka toteutetaan Euroopan sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) tuella. Muut suunnitellut investoinnit siirtyvät vuodella eteenpäin.

 

Ehdotus

Hyvinvointialuejohtaja:

Aluehallitus käy asiasta lähetekeskustelun ja palauttaa asian uuteen valmisteluun siten, että yhteistoimintamenettelyssä käsitellyt toimenpiteet voidaan ottaa osaksi talousarvioesitystä.

Päätös

Aluehallitus kävi asiasta lähetekeskustelun ja palautti asian uuteen valmisteluun siten, että yhteistoimintamenettelyssä käsitellyt toimenpiteet voidaan ottaa osaksi talousarvioesitystä. 

Kokouskäsittely

Pöytäkirjaan merkittiin, että aluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana, klo 20.11. 

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2027–2030 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

Valtiovarainministeriö käynnisti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen arviointimenettelyn 17.6.2025 alueen erittäin heikon taloustilanteen vuoksi. Arviointiryhmän tehtävänä oli laatia yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimenpide-ehdotukset alueen talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi aluevaltuuston käsittelyä varten.

Aluevaltuusto hyväksyi 17.12.2025 (§ 93) vuosien 2026–2028 talousarvion ja taloussuunnitelman sekä 41,9 miljoonan euron tuottavuusohjelman vuosille 2026–2029. Arviointimenettelyn toimenpideohjelma perustuu lisäksi aluehallituksen 21.5.2026 (§ 137) hyväksymään vuosien 2027–2030 taloussuunnitelmakehykseen, johon aluevaltuusto sitoutui 2.9.2026 (§ 57) osana arviointiryhmän loppuraportin hyväksymistä. Ohjelma sisältää päätetyt ja valmisteltavat sopeuttamis-, kehittämis- ja tehostamistoimet sekä määrittää alijäämien kattamisen ja nettokäyttökustannusten kehityksen.

Arviointiryhmä totesi 11.6.2026 antamassaan loppuraportissa, että vuosina 2023–2026 kertyneet alijäämät voidaan kattaa vuoden 2031 loppuun mennessä, jos sopeutustoimet toteutetaan pitkäjänteisesti ja täysimääräisesti ja nettokustannusten kasvu pysyy suunnitellulla uralla. Arviointiryhmä tunnistaa suuren haasteen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillinnässä, johon alueella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa pienen HUS-yhtymän jäsenosuutensa vuoksi. Muut keskeiset riskit sopeutustoimenpiteiden toteutumiseen liittyvät väestörakenteeseen ja valtion rahoitusmallin muutoksiin. Hyvinvointialueen tulee turvata peruspalvelut alueensa asukkaille tiukan taloussuunnitelmakehyksen kustannusuran sallimissa rajoissa.

Hyvinvointialuelain 124 §:n mukaan arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Rajoituksen tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän tekemiä toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko sen ajan kuin toimenpideohjelma on voimassa. Hyvinvointialue ei voi tehdä päätöstä, jolla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai joka olisi arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastainen. Tällaisia päätöksiä voi tehdä vain, jos päätöstä ei välttämättömistä syistä ja asian kiireellisyyden vuoksi voida lykätä. Nämä päätökset on annettava tiedoksi valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä kyseisistä päätöksistä valitus tai oikaisuvaatimus.

Valtiovarainministeriö seuraa toimenpideohjelman voimassa olon ajan sen toteutumista erityisesti taseeseen kertyneen alijäämän ja nettokäyttökustannusten kehittymisen perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö seuraavat omalla toimialallaan palvelujen järjestämiseen liittyvien toimenpiteiden ja suunnitelmien toteutumista. Valtiovarainministeriö totesi 4.9.2026 antamassaan päätöksessä, että ratkaisu aluejakoselvityksen tarpeellisuudesta arviointimenettelyssä olleilla hyvinvointialueilla voidaan jatkossa tehdä myös uutta arviointimenettelyä käynnistämättä, jos hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittamat toimenpiteet eivät ole toteutuneet ja kyseisen lain 123 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiovarainministeriö voi myös käynnistää uudelleen hyvinvointialueesta annetun lain 122 §:n tarkoittaman arviointimenettelyn, jos lain 123 §:n 1 momentin edellytykset täyttyvät tai sosiaali- ja terveysministeriö tekee valtiovarainministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 27 §:ssä tarkoitetun aloitteen.

Vuoden 2025 lopussa hyvinvointialueella oli kattamatonta alijäämää 97,8 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksen 1–9/2026 ennusteen mukaan vuoden 2026 alijäämä asettuu 5,9 miljoonaan euroon. Talousarviossa 2027 ja taloussuunnitelmassa 2027–2030 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2025 alijäämät ja tilikauden 2026 alijäämä saadaan katettua arviointiryhmän edellyttämässä aikataulussa vuoden 2031 loppuun mennessä.

Hyvinvointialueen vuosien 2027 – 2030 talousarvio- ja suunnitelmaesityksen mukaan tulos kääntyy ylijäämäiseksi vuodesta 2027 alkaen, jolloin ylijäämää kertyisi noin 2,1. Vuodelle 2028 budjetoitu ylijäämä on 21 miljoonaa, 37 miljoonaa vuodelle 2029 ja 38 miljoonaa euroa vuodelle 2030. Kattamatonta alijäämää vuoden 2030 lopussa olisi reilut 6 miljoonaa euroa, jonka kattaminen vuoden 2031 kuluessa on täysin realistista.

Toimintaympäristön vaikutukset ja taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit

Taloussuunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen riittävyyden osalta. Talousarvioesityksen valtion rahoitus vuodelle 2027 sekä vuosille 2028 -2030 perustuu Valtiovarainministeriön 22.10.2026 julkaisemiin tietoihin. Valtiovarainministeriö antaa päätöksen seuraavan vuoden rahoituksesta joulukuun loppuun mennessä. Lisäksi rahoituslaskelmien tietoja päivitetään suunnitelmavuosien osalta, joten valtion rahoitus on vuosien 2027 – 2030 osalta epävarma.

HUS-järjestämissopimuksen mukainen erikoissairaanhoidon rahoitus luo riskin sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarvioon vuodelle 2027. HUS-yhtymäkokouksen 17.6.2026 päättämää kehystä on tarkennettu alaspäin valtion rahoituksen 21.9.2026 julkaistujen laskelmien pohjalta. Erikoissairaanhoidon kustannuskasvu vuonna 2027 vuoden 2026 talousarvioon verrattuna on 3,4 %. Hyvinvointialueen tulisi saada hillittyä nettokäyttökustannuksia voimakkaasti siten, että vuoden 2027 muutos edellisvuoteen nähden olisi -0,5 %.

Sosiaali- ja terveystoimessa on edelleen tietyissä ammattiryhmissä henkilöstöpulaa, vaikka tilanne on parantunut aikaisemmilta vuosilta. Sosiaali- ja terveystoimesta puuttui syksyllä 2026 huomattavasti vähemmän omaa henkilöstöä kuin vuotta aiemmin. Tästä huolimatta henkilöstövajetta joudutaan paikkaamaan vuokrahenkilöstöllä edelleen vuonna 2027, joten taloudellinen riski vuokratyövoiman käyttöön liittyen ei ole kokonaan poistumassa. Rekrytointivaikeuksia on erityisesti hoito- ja hoiva-alan henkilöstöstä ja lääkäreistä.

Erityisesti pienissä yksiköissä henkilöstöriskit liittyvät henkilöriippuvuuteen, joka voi aiheuttaa toiminnallista haavoittuvuutta. Osaavan, ammattitaitoisen ja koulutetun henkilöstön saatavuus on keskeinen edellytys palveluiden laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Erityisesti esihenkilöiden vaihtuvuus muodostaa merkittävän riskin toiminnan johdonmukaisuudelle, tiedonkululle ja operatiiviselle jatkuvuudelle. Näiden riskien hallinta edellyttää suunnitelmallista henkilöstöresurssien johtamista, osaamisen varmistamista sekä esihenkilöiden sitouttamista ja tukemista.

Talousarvio ja -suunnitelma 2027 – 2030

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on valmistellut vuoden 2027 talousarvioesityksen sekä vuosien 2027 – 2030 taloussuunnitelmaesityksen aluehallituksen 21.5.2026 päättämän kehyksen pohjalta. Aluevaltuusto sitoutui taloussuunnitelmakehykseen 2.9.2026 osana arviointiryhmän loppuraportin hyväksymistä. Kehysmuutoksena on huomioitu aluevaltuuston 10.6.2026 päättämä toimintakulujen 0,9 miljoonan euron alentuminen ravintopalveluiden ja laitoshuollon ulkoistuksen myötä.

Pelastustoimen vuoden 2027 talousarvioesitys on käsitelty Varautuminen ja turvallisuus -lautakunnassa 29.9.2026 ja sosiaali- ja terveystoimen talousarvioesitys Palvelujen järjestäminen -lautakunnassa 7.10.2026. Aluehallitus käsitteli demokratiapalveluiden sekä konserni- ja strategiapalveluiden talousarvioesityksiä 8.10.2026 kokouksessaan.

Koska lautakuntakäsittelyihin valmistellut talousarvioesitykset jäivät hyvinvointialueen vuosikatteella mitattuna noin 5,7 miljoonaa euroa kehystä heikommalle tasolle, aluehallitus päätti 24.9.2026 käynnistää koko hyvinvointialueen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut sellaisista mahdollisista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteistä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät aluehallituksen päätöksellä 12.11.2026.

Yhteistoiminnassa käsiteltyjä euromääräisiä tehostamisesityksiä on sisällytetty vuoden 2027 talousarvioon 4,1 miljoonan euron edestä. Erikoissairaanhoidon kustannuksien talousarvioesitystä on tarkennettu HUS-yhtymäkokouksen 17.6.2026 päätöksestä 0,5 miljoonaa euroa alaspäin. Lisäksi talousarviossa on huomioitu aluehallituksen 29.10.2026 tekemän päätöksen mukaisesti Porvoon pelastusaseman lunastaminen, joka pienentää vuokrakustannuksia, mutta toisaalta kasvattaa kiinteistön ylläpitoon liittyviä kustannuksia, pitkäaikaisen lainan korkokustannuksia ja rakennuksen poistoja. Vuotuinen kokonaishyöty pelastusaseman lunastamisesta on arviolta 0,1 miljoonaa euroa.  

Vuoden 2027 kehykseen nähden toimintakatteen talousarvioesitys on 0,2 miljoonaa euroa parempi. Toimintakatteen muutos vuoden 2026 talousarvioon nähden on -1,0 %. Valtion rahoitus on 0,6 miljoonaa euroa alhaisempi kuin kehyspäätöksessä. Rahoituserien ja poistojen osalta talousarvioesitys on 0,4 miljoonaa euroa kehystä heikompi. Nettokäyttökustannuksien muutos vuonna 2027 verrattuna vuoden 2026 muutettuun talousarvioon on -0,6 %, mikä on arviointimenettelyssä hyväksytyn tavoitteen mukainen. Vaikka vuonna 2027 hyvinvointialueen tulos kääntyisi positiiviseksi ja saavutettaisiin 2,1 miljoonan euron ylijäämä, on tulos talousarvioesityksen mukaan reilut 0,7 miljoonaa euroa kehystä heikompi.

Henkilöstö- ja henkilöstömenosuunnitelma

Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana vuoden 2027 talousarviossa on hyvinvointialueen palvelutarvetta vastaava henkilöstörakenne, talouden tasapainottaminen sekä käynnissä olevien yhteistoimintaneuvottelujen vaikutusten huomioiminen. Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa korostuvat nykyisen henkilöstön tarkoituksenmukainen käyttö, henkilöstön sisäinen liikkuvuus, osaamisen kohdentaminen sekä uusien tehtävien ja virkojen kriittinen arviointi. Uusia tehtäviä tai virkoja voidaan esittää vain silloin, kun ne ovat lakisääteisen toiminnan, palvelujen jatkuvuuden tai kokonaistaloudellisen säästön näkökulmasta välttämättömiä ja perusteltuja.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella oli 30.9.2026 vakituisessa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa yhteensä 2 295 henkilöä. Vastaavana ajankohtana 30.9.2025 palvelussuhteessa oli 2 573 henkilöä. Henkilömäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 278 henkilöllä eli 10,8 prosentilla. Palvelussuhteista oli vakituisia 83,9 % ja määräaikaisia 16,1 %. Henkilöstöstä 73 % oli äidinkieleltään suomenkielisiä ja 27 % ruotsinkielisiä.

Eniten budjetoituja henkilöitä on perhe- ja sosiaalipalveluissa eli 726 henkilötyövuotta. Ikääntyneiden palveluihin on budjetoitu 705 ja yhteisiin terveyspalveluihin 484 henkilötyövuotta. Pelastuslaitokseen on budjetoitu 189 sekä konserni- ja strategiapalveluihin 105 henkilötyövuotta. Demokratiapalvelussa työskentelee yksi täysipäiväinen henkilö.

Päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden myötä vuoden 2027 budjetoitaviin henkilötyövuosiin tulee muutoksia aluevaltuuston 16.12.2026 talousarviopäätöksen toimeenpanon edetessä. Siltä osin kuin toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää henkilöstön vähentämistä tai muita palvelussuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä, niiden edellytykset arvioidaan ja tarvittavat päätökset tehdään erikseen sovellettavan lainsäädännön, virka- ja työehtosopimusten sekä hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti.

Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus

Valtiovarainministeriö ei myöntänyt hyvinvointialueelle lainanottovaltuutta vuodelle 2027, joten vuonna 2027 ei ole mahdollista investoida alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Aluevaltuusto on hyväksynyt muutetun investointisuunnitelman vuosille 2027 – 2030 10.6.2026 § 49.

Sosiaali- ja terveystoimen muutetussa investointisuunnitelmassa vuosina 2027 – 2030 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 6,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 investointisuunnitelma sisältää asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan, johon on myönnetty lainanottovaltuus vuonna 2023. Vuoden 2027 investointisuunnitelman muissa investoinneissa on varauduttu hankintalain muutoksen myötä mahdolliseen yritysjärjestelyyn. Näiltä osin tulee käydä erilliset lainanottovaltuusneuvottelut.

Pelastustoimen muutetussa investointisuunnitelmassa vuosina 2027 – 2030 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 9,4 miljoonaa euroa ja nettoinvestointeina 8,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 raivausyksikön hanke jatkuu, joka toteutetaan Euroopan sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) tuella. Muut suunnitellut investoinnit siirtyvät vuodella eteenpäin.

Päätösehdotus

Hyvinvointialuejohtaja:

Aluehallitus päättää

  • hyväksyä hyvinvointialueen vuoden 2027 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2027 – 2030 aluehallituksen esityksenä aluevaltuustolle,
  • oikeuttaa talouspalvelut tekemään taloussuunnitelmaesitykseen ja sen perusteluihin tarvittavat muutokset sekä teknisluonteiset tarkistukset ja
  • esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 sitovat tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat määrärahat sekä hyväksyttäväksi taloussuunnitelman 2027 – 2030.