Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
talousjohtaja Minna Sevón
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialuelain (611/2021) 115 § mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2025–2028 yhteydessä laaditaan investointisuunnitelma. Lisäksi siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.
Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös oli 34,6 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2024 talousarvio 15,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Osavuosikatsauksen 1-9/2024 ennusteen mukaan vuoden 2024 alijäämä asettuu 48,6 miljoonaan euroon. Talousarviossa ja -suunnitelmassa 2025–2028 tulee osoittaa, että vuosien 2023–2024 alijäämät saadaan katettua vuoden 2026 loppuun mennessä.
Toimintaympäristön vaikutukset
Talousarvioesitykseen ja -suunnitelmaan liittyy merkittävää epävarmuutta valtion rahoituksen riittävyyden osalta. Hyvinvointialueen omaa tuotantoa sopeuttamalla vuosien 2023–2024 alijäämiä ei pystytä kattamaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja samanaikaisesti turvaamaan hyvinvointialueiden rahoituslain 11 §:ssä mainittujen perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestäminen. Kumulatiivisten alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on mahdollista valtion lisärahoituksella.
Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialuelainsäädäntöön ja rahoitusmallin perusratkaisuun ei ole tulossa muutoksia 2023–2025. Hallitusohjelmassa todetaan hyvinvointipalvelujen rahoituksen kestävyyden edellyttävän toteutunutta ja ennakoitua hitaampaa kustannuskehitystä. Kustannusten kasvua tulisi saada hillityksi 1,4 miljardilla vuoteen 2027 mennessä, vaikka jo nyt muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on käyttänyt vähemmän rahaa terveydenhuoltoon asukasta kohden.
Valtiovarainministeriö arvioi julkisen talouden alijäämän olevan 3,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024. Erityisesti hyvinvointialueilla käyttötalouden kustannukset ovat kasvaneet selvästi ennustettua suuremmiksi. Alijäämät 2023 olivat yhteensä noin 1,33 miljardia euroa ja vuonna 2024 alijäämien ennustetaan asettuvan 1,42 miljardin euron tasolle, joten talouden tasapainottaminen tulee olemaan valtaosalle hyvinvointialueista erittäin haasteellista.
Sote-toimialan työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Väestö ikääntyy, millä on vaikutuksia työvoimapulaan sekä julkisen sektorin työntekijöiden eläköitymisen että ikääntyneiden palvelutarpeen kasvun kautta. Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy mm. ikääntyneiden hoivapalvelun hoitajamitoituksen lykkääminen, vammaispalvelulain ottaminen uudelleen käsittelyyn ja kiireettömään hoitoon pääsyn tiukemmista määräajoista luopuminen, eivät pelkästään hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet riitä ratkaisemaan alan työvoimapulaa.
Talousarvio ja -suunnitelma 2025–2028 sekä tuottavuusohjelma
Aluehallitus hyväksyi taloussuunnitelmakehyksen vuosille 2025–2027 30.5.2024 § 137. Pelastustoimen toimialan talousarvioesitys 2025 on toimintatuottojen osalta noin 0,7 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 1,1 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi. Pelastustoimen menorakenteeseen on tehty 0,2 miljoonan euron leikkaukset, joista merkittävimpänä sopimuspalokuntapuolella sisarpalokuntasopimusten irtisanominen. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta päätyi kokouksessaan 1.10.2024 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2025 talousarvioksi toimintakatteen, joka on nettona enintään - 13 180 430 euroa.
Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,8 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 14,6 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi. Vuoden 2025 talousarvioesitykseen on muun muassa tehty seuraavat leikkaukset tuottavuusohjelman mukaisesti: omaishoidon palkkion laskeminen, maksuttoman ehkäisyn poistaminen sekä ostopalveluiden karsiminen, pitäen sisällään sekä varsinaiset palveluiden ostot että henkilöstövuokraukset. Muita tuottavuusohjelman toimenpiteitä ei ole talousarvion valmistelussa huomioitu, koska kyseiset toimenpiteet edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Palvelujen järjestäminen -lautakunta päätyi kokouksessaan 2.10.2024 esittämään aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2025 talousarvioksi toimintakatteen, joka on nettona enintään - 381 864 105 euroa.
Demokratiapalveluiden ja konserni- ja strategiapalveluiden lautakuntana toimii aluehallitus, joka käsitteli talousarvioesityksiä vuodelle 2025 kokouksessaan 10.10.2024. Demokratiapalveluiden 2025 talousarvioesitys on päätetyn kehyksen mukainen. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle demokratiapalveluiden vuoden 2025 talousarvioksi toimintakatteen, joka on nettona enintään -1 145 330 euroa. Konserni- ja strategiapalveluiden toimintatuottojen talousarvioesitys on 0,3 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osalta 4,0 miljoonaa euroa hyväksyttyä kehystä korkeampi. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle konserni- ja strategiapalveluiden toimintakatteen osalta -3 782 077 poikkeamista kehyspäätöksestä eli vuoden 2025 talousarvioksi toimintakatteen, joka on nettona enintään -23 561 174 euroa.
Tuottavuusohjelman toimenpiteiden osalta voidaan todeta, että toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia ja tarkoituksenmukaisia, mutta säästövaikutukset näkyvät viiveellä ja osittain vasta tulevina vuosina. Hyvinvointialueen kuluennuste tilinpäätökseen verrattuna (+6,1 %) on liian suuri valtion rahoitukseen nähden ja kulukehitystä tulee hillitä voimakkaammin. Aluevaltuuston 12.12.2023 hyväksymässä tuottavuusohjelmassa on keskitytty määrittelemään nk. korin A tuottavuuskohteita ja toimenpiteitä, joilla talous pyritään ensisijaisesti saamaan tasapainoon. Koska kuitenkaan näiden tuottavuuskohteiden toimeenpano ei ole edennyt suunnitelmien mukaan, tuottavuusohjelmassa on siirrytty valikoitujen toimenpiteiden valmisteluun, joilla palvelujen saatavuustasoa lasketaan (kori B) tai palvelutasoa heikennetään ja leikataan (kori C). Aluehallitus päätti 26.9.2024 § 214 käynnistää tuottavuusohjelman B- ja C-korien toimenpiteitä koskevat yhteistoimintamenettelyt talouden tasapainottamisen jatkotoimenpiteiden valmistelemiseksi. Tuottavuusohjelman jo päätetyistä A-korin ja käsittelyssä olevien B-korin toimenpiteistä on mahdollista saada vuonna 2025 yhteensä 10,3 miljoonan ja vuonna 2026 8,6 miljoonan euron kustannusalenema.
Mikäli valtion rahoitus toteutuu vuosina 2025–2028 Valtiovarainministeriön 23.9.2024 julkaisemien rahoitus- ja painelaskelmien mukaisesti, noin 425 miljoonaa euroa vuonna 2025, noin 450 miljoonaa vuonna 2026, noin 458 miljoonaa vuonna 2027 ja noin 467 miljoonaa euroa vuonna 2028, hyvinvointialueen on mahdollista saada taloutensa tasapainoon vuoden 2028 loppuun mennessä. Mikäli esitetyistä säästötoimenpiteistä ei saada tehtyä päätöksiä, alijäämien kattaminen ei ole edes vuoden 2028 loppuun mennessä mahdollista. Vuodelle 2025 esitetään 4,3 miljoonan euron tilikauden ylijäämää ja lisäsäästötoimenpiteitä tehtäväksi noin kolmella miljoonalla eurolla. Vuoden 2026 taloussuunnitelmaesitys on 13,8 miljoonan euron tilikauden ylijäämä ja 3,4 miljoonan euron lisäsäästötoimenpiteet. Vuoden 2027 taloussuunnitelmaesitys on 12,5 miljoonan euron tilikauden ylijäämä ja 5 miljoonan euron lisäsäästöt sekä vuoden 2028 taloussuunnitelmaesitys 13,0 miljoonan euron tilikauden ylijäämä ja kahden miljoonan euron lisäkarsiminen toimintakuluihin. Näin vuoden 2028 lopussa olisi mahdollista saavuttaa 1,5 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä, mikäli epävarmuudet saadaan pidettyä kurissa ja valtion rahoitus toteutuu ennakoidusti.
Taloussuunnitelmaan sisältyvät merkittävimmät riskit
Valtion rahoituksen riittävyyden lisäksi merkittävimmät riskit Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen suunnitelmakauden kuluessa muodostuvat HUS-yhtymän vuodelle 2024 ennustetusta 66 miljoonan euron alijäämästä, josta aiheutuu merkittävä paine 13.6.2024 yhtymäkokouksessa päätetyn vuoden 2025 talousarviokehyksen saavuttamiseen. Lisäksi hyvinvointialueen oman henkilöstön pitkään jatkuneet rekrytointivaikeudet aiheuttanevat tulevinakin vuosina tarpeen ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöön, jota myötä talouden tasapainottaminen saattaa vaarantua.
Henkilöstösuunnitelma
Toimialojen talousarvioesityksen henkilöstösuunnitelma ottaa huomioon lakisääteiset muutokset henkilömitoituksessa ja tunnistetut resurssikapeikot. Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle yhdeksästä eri organisaatiosta, joissa kaikilla oli oma palkkapolitiikkansa ja palkkausjärjestelmänsä. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle niillä palkoilla ja palvelussuhteen ehdoilla, jotka heillä oli siirtymähetkellä. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu pakottavaan lainsäädäntöön. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä henkilöstökuluihin sisältyy sekä palkkausjärjestelmän uudistamisen että palkkojen yhteensovittamisen myötä 6 % korotus, mutta samanaikaiseen palkkausjärjestelmien uudistamiseen sopimusaloittain ei ole varauduttu. Palkkakustannusten kokonaisnousu saattaa olla peräti 10 %.
Investointisuunnitelma ja investointien rahoitus
Suurimpia ICT-investointeja lähivuosille ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen, kansalaisten digitaalisten palveluiden ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Hyvinvointialueen suurimpana rakennushankkeena on 2023 aloitettu Loviisan pelastusaseman rakentaminen. Laajenevan Sipoon tarpeisiin Söderkullan pelastus- ja ensihoitoaseman toteutus on siirretty vuoden 2025 puuttuvan lainanottovaltuuden vuoksi vuodelle 2026. Vuonna 2027 on tavoitteena käynnistää HUS-yhtymän kanssa yhteishankkeena Porvoon hyvinvointikeskuksen suunnittelu- ja toteutustyö.
Tarkasti säädellystä investointisuunnittelusta ja lainanottovaltuudesta muodostuu lisähaasteita hyvinvointialueen toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle ei myönnetty lisälainanottovaltuutta vuosille 2024 ja 2025. Vuoden 2025 investointisuunnitelman toteuttamiseen voidaan nostaa pitkäaikaista lainaa niiltä osin kuin hankkeet sisältyivät 2023–2026 investointisuunnitelmaan, jonka toteuttamiseen lainanottovaltuutta on myönnetty. Vuodelta 2025 on siirretty investointien ajankohtaa tuleville vuosille puuttuvan lainanottovaltuuden vuoksi. Hyvinvointialue voi päätyä arviointimenettelyyn, jos sen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi tai jos se ei pysty toimimaan valtion rahoituksella ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana.