Perustelut
Valmiselut ja lisätiedot:
hallintojohtaja Camilla Söderström, camilla.soderstrom1@itauusimaa.fi
HUS-järjestämissopimus on Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän keskinäinen sopimus, jossa osapuolet sopivat keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi. Sopimuksen sisällöstä, valmistelusta ja hyväksymisestä säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021, jäljempänä Uusimaa-laki). Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa osapuolten työnjaon, yhteistyön ja toiminnan yhteensovittamisen toteutuminen siltä osin kuin se on tarpeellista osapuolten lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaamiseksi.
Uusimaa-lain mukaisesti HUS-järjestämissopimuksen on edistettävä terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, potilasturvallisuutta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta, ja kielellisiä oikeuksien toteutumista. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että sopimuksen perusteella terveydenhuoltoa antavassa toimintayksikössä on tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sopimuksessa on sovittava osapuolten välisestä työnjaosta siten, että asiakkaalla on oikeus yhdenvertaiseen hoitoon kotikunnastaan riippumatta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 48 §:n mukaan HUS-järjestämissopimus on laadittava vuoden 2024 loppuun mennessä. Tilanteessa, jossa Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjinä toimivat 1.1.2023 alkaen uudet hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä, on kuitenkin perusteltua, että järjestäjien välisestä työnjaosta sovitaan järjestämisvastuun siirron yhteydessä. Tällä menettelyllä turvataan siirtymävaiheessa asukkaiden oikeudet yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä edistetään palvelujen integraatiota uudistuksen alusta lähtien.
Sopimuksen valmistelun koordinoinnista vastaa Helsingin kaupunki. Valmistelutyötä tehdään yhteistyössä Helsingin kaupungin, Uudenmaan hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän kesken. Yhteistyötä sekä valmistelun koordinaatiota ja ohjausta varten on perustettu alueellinen valmisteluryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki sekä HUS-yhtymä. Sopimuksen valmistelua varten on nimetty lisäksi 13 teemaryhmää, joiden tehtävänä on sopimustekstin laatiminen.
Sopimuksen sisällöstä säädetään Uusimaa-lain 9.3 §:ssä. Vuoden 2022 aikana edellä mainitut 13 teemaryhmää ovat tuottaneet asiantuntemukseensa pohjautuen vaadittavan sisällön, ja sopimusluonnos pitää sisällään alla luetellut kokonaisuudet:
1. Yleiset sopimusehdot
2. Yhteistoiminnan johtaminen, ohjaus ja päätöksenteko
3. Rahoitus ja talous
4. Alueen väestön terveys ja hyvinvointi
5. Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja palveluketjujen ja -kokonaisuuksien yhteensovittaminen Uudenmaan alueella
6. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisvastuu
7. Tutkimus, koulutus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta
8. Tukipalvelut
9. Asiakas- ja potilastiedot
10. Valmiussuunnittelu, varautuminen ja poikkeusolot
11. Omavalvonta ja laatu
12. Tiedolla johtaminen
13. Digitaaliset palvelut
Uusimaa-lain mukaisesti sopimusta valmisteltaessa on kuultava Helsingin yliopistoa sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Lisäksi Uusimaalain 19 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 33 §:n mukaisilta kansalliskielilautakunnilta pyydetään lausuntoa järjestämissopimuksesta.
Sopimus on tarkoitus viimeistellä saatujen lausuntojen pohjalta alkuvuodesta 2023. Yliopiston lausunnon perusteella sopimuksessa korostettiin monialaisen tutkimuksen merkitystä sekä tarkennettiin sosiaalihuollon TKKI-rakennetta ja osaamiskeskuksia koskevaa kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa todetaan, että järjestämissopimuksen luonnos on hyvin laadittu ja sen pohjalta on mahdollista tehdä HUS-järjestämissopimus. Sosiaali- ja terveysministeriö nosti lausunnossaan erityishuomioitaviksi asioiksi selkeiden toimenpiteiden lisäämisen päivystystoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi, omavalvonnan toteutumisen seuraamisen tarkentamisen sekä laajentamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden kattamaan myös järjestöjen ja yritysten toimintaa. Nämä muutokset huomioitiin sopimusvalmistelussa.
Sopijaosapuolten ylimmissä päätöksentekoelimissä tapahtuva sopimuksen käsittely- ja hyväksymisprosessi käynnistyy alkuvuoden 2023 aikana. HUS-järjestämissopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun Uudenmaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot, Helsingin kaupunginvaltuusto ja HUS-yhtymän yhtymäkokous ovat sen hyväksyneet. Tämän jälkeen hyväksytty sopimus on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle.
Kansalliskielilautakunnan lausunnon lähtökohtana on, että kielelliset oikeudet tehdään näkyviksi sopimuksessa.
Ehdotus
Hallintojohtaja:
Kansalliskielilautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon HUS-järjestämissopimuksesta:
Lausuntoluonnoksen kohdassa Yleiset ehdot nostetaan hyvin esiin, kuinka kielellisiä oikeuksia toteutetaan ja edistetään, eli että sopijaosapuolten tulee sopia yhteistyöstä ja työnjaosta kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi ja edistämiseksi. Sopijaosapuolet ottavat huomioon tässä sopimuksessa tarkoitettujen palveluiden järjestämisessä ja yhteensovittamisessa soveltuvin osin myös mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 39 §:ssä tarkoitetuissa ja osapuolia koskevassa kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa on sovittu kaksikielisten hyvinvointialueiden työnjaosta ja yhteistyöstä ja mitä järjestämislain 33 §:ssä on todettu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävästä tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämistä seurataan ja ohjataan osana sopimuksen seurantaa ja ohjausta.
Kielellisten oikeuksien tulee käsittää strateginen, taktinen ja operatiivinen taso. Kielellisten oikeuksien tulee perustua jokaisen perustuslaissa taatun oikeuden käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, turvaamiseen.
Alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tulee Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän kanssa yhteistyössä laadittavassa hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa ottaa huomioon kielelliset oikeudet.
Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän palveluiden yhteensovittamisessa on kysymys palvelukokonaisuuksista ja -ketjuista, joiden määrittelyyn ja toteuttamiseen sopimusosapuolet sitoutuvat. Tässä sopimusluonnoksessa on kielelliset oikeudet selkeästi määritelty yhdeksi tavoitteista.
Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta on määritelty tämä kaksikielinen alue ja erityistehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 33 §:n mukaisesti: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa.
Sopimusluonnoksen liitteeseen 1 "Uudenmaan väestön terveyttä, hyvinvointia ja palvelutarvetta kuvaavan tietopohjan indikaattorit" pitäisi lisätä mittari, josta käy ilmi oppilaiden koulukieli.
Päätös
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon HUS- järjestämissopimuksesta:
Lausuntoluonnoksen kohdassa Yleiset ehdot nostetaan hyvin esiin, kuinka kielellisiä oikeuksia toteutetaan ja edistetään, eli että sopijaosapuolten tulee sopia yhteistyöstä ja työnjaosta kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi ja edistämiseksi. Sopijaosapuolet ottavat huomioon tässä sopimuksessa tarkoitettujen palveluiden järjestämisessä ja yhteensovittamisessa soveltuvin osin myös mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 39 §:ssä tarkoitetuissa ja osapuolia koskevassa kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa on sovittu kaksikielisten hyvinvointialueiden työnjaosta ja yhteistyöstä ja mitä järjestämislain 33 §:ssä on todettu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävästä tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämistä seurataan ja ohjataan osana sopimuksen seurantaa ja ohjausta.
Kielellisten oikeuksien tulee käsittää strateginen, taktinen ja operatiivinen taso. Kielellisten oikeuksien tulee perustua jokaisen perustuslaissa taatun oikeuden käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, turvaamiseen.
Alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tulee Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden sekä HUS-yhtymän kanssa yhteistyössä laadittavassa hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa ottaa huomioon kielelliset oikeudet.
Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän palveluiden yhteensovittamisessa on kysymys palvelukokonaisuuksista ja -ketjuista, joiden määrittelyyn ja toteuttamiseen sopimusosapuolet sitoutuvat. Tässä sopimusluonnoksessa on kielelliset oikeudet selkeästi määritelty yhdeksi tavoitteista.
Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta on määritelty tämä kaksikielinen alue ja erityistehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 33 §:n mukaisesti: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa.
Sopimusluonnoksen liitteeseen 1 "Uudenmaan väestön terveyttä, hyvinvointia ja palvelutarvetta kuvaavan tietopohjan indikaattorit" pitäisi lisätä mittari, josta käy ilmi oppilaiden koulukieli.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta päätti myös ehdottaa tehtäväksi seuraavia täydennyksiä järjestämissopimukseen:
- 11 OMAVALVONTA JA LAATU
Kohta 3) Henkilöstö, osaaminen
Suomen ja ruotsin kielen taitoisen työvoiman riittävyys ja ammattipätevyys varmistetaan täydennyskoulutuksella omavalvonnasta, asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä tietoturvallisuuden osaamisesta sekä turvallisuuskulttuurin edistämisestä ja kehittämisestä.
Kohta 5) Viestintä
Viestintä omavalvonnasta, joka toteutuu suomeksi ja ruotsiksi on saavutettavaa ja yhdenvertaista, oikea-aikaista ja avointa. Julkaisuja on tuotettava painopisteittäin ja raportit vuosittain. Viestinnässä edellytetään toimivuuden kuvailua konkreettisesti.
- 13 DIGITAALISET PALVELUT
Otsikon Digi- ja ICT-palveluiden periaatteet, yleiset päämäärät ja linjaukset alle:
Sivulla 27:
Perus- ja erityistason palveluintegraation, sujuvien palvelupolkujen ja monikanavaisen asioinnin mahdollistaminen. Digitaalisten polkujen/-palveluiden tulee toimia myös ruotsin kielellä, esim. terveyskylä.
Sivulla 28:
Digi- ja ICT-palveluissa huomioidaan digilain ”velvoitteet”, joiden mukaan asiakas voi valita tarjolla olevia digitaalisia palveluja. Eri palveluissa tarkastellaan saavutettavuutta WGA-AA- kriteereitä noudattaen ja tarjolla on kansalliskielten mukaiset kieliversiot suomeksi ja ruotsiksi (englanti, venäjä, arabia soveltuvin osin).