Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
hallintojohtaja Camilla Söderström,
camilla.soderstrom1(at)itauusimaa.fi
hallintopäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand
lilian.andergard-stenstrand(at)itasuusimaa.fi
Laki hyvinvointialueen 33 § mukaan kansalliskielilautakunnan on vuosittain annettava aluehallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta.
Tästä ensimmäisen toimintavuoden 2023 kertomuksen rungosta on viime syksynä keskusteltu kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS:in yhteisissä verkostoissa sekä THL:n kanssa. Tavoitteena on ollut laatia osittain samoihin tietoihin perustuva runko, jotta voidaan toteuttaa vertailua ja seurantaa. Tämän lisäksi jokaisella organisaatiolla on omat erityiset kysymyksensä ja mittarinsa, jotka perustuvat tarpeisiin ja mahdollisuuteen saada tietoa omassa organisaatiossaan.
Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että vuoden 2023 vuosikertomuksessa ei tule olemaan optimaalisesti tietoa, sillä sellaisia erilaisia organisaation sisäisiä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä ja muita mittareita ei ole vielä otettu käyttöön tai kehitetty, joita tarvittaisiin ruotsinkielisten palvelujen arvioimiseksi.
Tarkoituksena on, että kansalliskielilautakunta tässä kokouksessa keskustelee vuosikertomuksen rungosta ja sisällöstä sekä saatavilla olevista tiedoista. Seuraavassa kansalliskielilautakunnan kokouksessa 5.3.2024 on vuosikertomuksen varsinainen käsittely. Aluehallitus käsittelee vuosikertomusta kokouksessaan 21.3.2024.
Ehdotus
Hallintojohtaja:
Kansalliskielilautakunta päättää hyväksyä seuraavan alustavan rungon vuoden 2023 vuosikertomukselle.
1. Ruotsinkielisten palvelujen tarve
2. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus ja laatu
- Henkilöstön saatavuus
- Fyysiset palvelut
- Digitaaliset palvelut
- Puhelinpalvelut
- Tiedottaminen, ohjeet
3. Seuranta ja toimenpide-ehdotukset.
Päätös
Kansalliskielilautakunta päätti hyväksyä seuraavan alustavan rungon vuoden 2023 vuosikertomukselle:
1. Ruotsinkielisten palvelujen tarve
2. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus ja laatu
- Henkilöstön saatavuus
- Fyysiset palvelut
- Digitaaliset palvelut
- Puhelinpalvelut
- Viestintä, hallinto ja palaute
3. Seuranta ja toimenpide-ehdotukset.