Palveluiden järjestäminen -lautakunta, kokous 12.5.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 56 Vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen soveltamisohje

IUHVADno-2025-3438

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Oheismateriaali: Vammaisneuvoston lausunto

Valmistelu ja lisätiedot:
tulosyksikköpäällikkö (vammaispalvelut) Maritta Koskinen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Liikkumisen tukea on järjestettävä työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan ja muun tavanomaisen elämän matkoihin. Liikkumisen tukea on lisäksi järjestettävä tarvittaessa valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon matkoihin. Liikkumisen tukea voidaan myöntää usealla eri toteuttamistavalla tai toteuttamistapojen yhdistelmällä. Liikkumisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että henkilöllä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa.

Liikkumisen tuesta säädetään sekä sosiaalihuoltolaissa (23§) että vammaispalvelulaissa (§28,29,30,31). Ensisijaisesti arvioidaan sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen soveltuvuus liikkumisen tuen järjestämisessä. Vammaispalvelulakiin on 1.1.2026 tullut voimaan tarkennus, joka vahvistaa vammaispalvelulain asemaa erityislakina ja ohjaa palvelujen myöntämistä elämänvaiheen ja tuen tarpeen mukaan. Palvelutarpeen arvioinnilla selvitetään, onko liikkumisen tuen tarve elämänvaiheeseen nähden tavanomainen tai siitä poikkeava, ja voidaanko tuen tarpeeseen vastata muulla lainsäädännöllä. Liikkumisen tukea vammaispalvelulain nojalla myönnetään vammaiselle henkilölle, jonka vamman tai sairauden aiheuttama toimintarajoite on pitkäaikainen. Tarvittaessa arvioinnin yhteydessä pyydetään myös lääkärinlausunto vamman tai sairauden aiheuttamasta toimintarajoitteesta. Joissain tilanteissa liikkumisen tukea voidaan myöntää myös määräaikaisena.

Esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Liikkumista tukevia palveluita voidaan järjestää myös esim. saattajapalveluin tai ryhmäkuljetuksina, tai ohjata asiakasta käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Asiakkaalla on oikeus saada työmatkoja/opiskelumatkoja omassa asuinkunnassa tai oman asuinkunnan ja työpaikan/ opiskelupaikan sijaintikunnan välillä. Muita kuin työmatkoja voi tehdä oman asuinkunnan alueella, oman asuinkunnan ja toiminnallisten lähikuntien välillä tai oman asuinkunnan ja oman elämän kannalta merkittävän kunnan välillä. Matkustusalue kirjataan aina asiakkaan palvelupäätökseen. Matkojen määrään ja toteutustapaan otetaan soveltamisohjeessa myös kantaa lain mukaisesti.

Vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta on pyydetty lausunnot soveltamisohjeeseen. Vammaisneuvosto on jättänyt lausuntonsa määräajassa.

Ehdotus

Sosiaali- ja terveysjohtaja:

Palveluiden järjestäminen -lautakunta hyväksyy liikkumisen tuen soveltamisohjeen. Ohje astuu voimaan 3.2.2026.

Pykälä tarkastetaan heti.

Päätös

Palveluiden järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä liikkumisen tuen soveltamisohjeen. Ohje astuu voimaan 3.2.2026.

Pykälä tarkastettiin heti.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
sosiaali- ja terveystoimen hallintopäällikkö Heli Sjöblom
etunimi.sukunimi2(at)itauusimaa.fi
lakimies Janina Luminto
lakimies Matilda Eklund
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

 

Palveluiden järjestäminen -lautakunta päätti 3.2.2026 kokouksessaan (§11) Vammaispalvelulain mukaisen liikkumisen tuen soveltamisohjeen hyväksymisestä.

Soveltamisohjeessa on ilmennyt virheellinen kirjaus kohdassa 9.3. Matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvien kertaluontoisten matkojen korvaaminen, joka on ristiriidassa lain kanssa. Asiasta on tullut oikaisuvaatimus, jonka käsittelyn yhteydessä soveltamisohjeen kohdan 9.3. tekstiä on uudelleen käsitelty ja samalla korjattu.

Soveltamisohjeen kohta 9.3. muutetaan seuraavaan muotoon: 

9.3. Säännöllisen matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvat kertaluonteiset matkat.

Matkustusalue määritellään soveltamisohjeen kohdassa 9. Hyvinvointialue tekee liikkumisen tuesta toistaiseksi voimassa olevan palvelupäätöksen, jossa asiakkaalle määritellään matkustusalue hänen yksilöllisen elämäntilanteensa perusteella (säännöllinen matkustusalue). Säännöllinen matkustusalue käsittää kohdan 9 mukaisesti työ- ja opiskelumatkat, asiakkaan asuinkunnan, toiminallisen lähikunnan ja mahdolliset asiakkaan oman elämän kannalta merkitykselliset kunnat.

Erityisestä syystä kertaluonteisia muita kuin työ- ja opiskelumatkoja voi tehdä myös muiden kuntien alueelle. Säännöllisen matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvien kertaluontoisten matkojen kohdalla, matkojen korvaaminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Kertaluontoisen matkan myöntämisen edellytyksenä on, että vammaisella on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisestä käyttämään julkista joukkoliikennettä matkantekoon ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia tai muulla kohtuullisella tavalla toteuttamaan matka.

Tapauskohtainen harkinta tehdään asiakkaan yksilöllisen tilanteeseen perustuen. Mikäli asiakkaalle myönnetään liikkumisen tukea kertaluontoisesti säännöllisen matkustusalueen ulkopuolelle, tehdään asiakkaalle tästä erillinen palvelupäätös.

Säännöllisen matkustusalueen ulkopuolelle suuntautuvat kertaluontoiset matkat, voivat olla esimerkiksi yksittäinen lomamatka Suomessa, sukulaisen synttärijuhlat säännöllisen matkustusalueen ulkopuolella tai muu asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvä perusteltu tapahtuma. Säännölliset, toistuvat tai ennakoitavissa olevat matkustustarpeet matkustusalueen ulkopuolelle arvioidaan osana säännöllisen matkustusalueen määrittelyä.

Ehdotus

Sosiaali- ja terveysjohtaja:

Palveluiden järjestäminen -lautakunta päättää hyväksyä aiemmin hyväksytyn liikkumisen tuen soveltamisohjeen kohdan 9.3. korjatun version.  

Pykälä tarkastetaan heti.

Päätös

Palveluiden järjestäminen -lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä liikkumisen tuen soveltamisohjeen kohdan 9.3. korjatun version.

Pykälä tarkastettiin heti.  

Kokouskäsittely

Merkittiin pöytäkirjaan, että lakimies Matilda Eklund oli paikalla kokouksessa §56 käsittelyn ajan klo 16.38–16.39.

Merkittiin pöytäkirjaan, että kokouksen puheenjohtaja totesi, että §56 päätösehdotuksesta jäi lukematta pykälän tarkastaminen heti. Asia avattiin uudelleen ja tarkastettiin heti.


Muutoksenhaku

Hyvinvointialuelaki 139 §.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • hyvinvointialueen jäsen.


Oikaisuvaatimusaika                                                                                  

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukiolon päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Itä-Uudenmaan aluehallitus ja lautakunnat sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus toimitetaan kirjaamoon.

Yhteystiedot:

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamo

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)itauusimaa.fi

Kirjaamo palvelee sähköpostitse arkisin kello klo 9 - 15.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.


Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamosta, kirjaamo@itauusimaa.fi.