Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
hallintojohtaja Camilla Söderström
etunimi.sukunimi1(at)itauusimaa.fi
Aluehallitus on pyytänyt kansalliskielilautakuntaa antamaan lausuntonsa 7.11.2024 klo 16.00 mennessä.
Päätösehdotus
Hallintojohtaja:
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunta lausuu seuraavasti:
Lautakunta kommentoi palveluverkkosuunnitelmaa siitä näkökulmasta, mitkä sen tehtäviksi on hyvinvointialuelaissa ja hyvinvointialueen hallintosäännössä määritetty. Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on mm. selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen.
Lautakunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelman tulee tukea myös hyvinvointialueen strategisia ja ohjaavia asiakirjoja, eikä lautakunta näe ristiriitaa palveluverkkosuunnitelman, palvelustrategian ja tuottavuusohjelman välillä.
Lautakunta toteaa, että palveluverkkosuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty kattava palveluverkkoselvitys, jossa on huomioitu alueen väestötieto, palvelutarve, palvelujen saavutettavuus ja kustannustehokkuus sekä muodostettu erilaisia skenaarioita ja arvioitu skenaarioiden toteutumisesta aiheutuvia vaikutuksia saavutettavuuteen, säästöihin ja palvelutuotantoon.
Palveluverkkosuunnitelmassa (sivu 4) todetaankin sen tukevan palvelustrategian linjauksia, kuten Asiakas palvelun keskiössä; Varmistetaan selkokielisyys kaikissa palveluissa, palvelutasoilla ja molemmilla äidinkielillä. Myös vaikutustenarviointiosiossa todetaan seuraavaa: Palveluiden kaksikielisyys voidaan edelleen turvata (sivu 54). Palveluverkkosuunnitelma edistää palvelujen tuottamista yli kuntarajojen vahvistaen kaksikielisten palveluiden sekä erityisosaamista edellyttävien palveluiden tuottamista (sivu 55).
Taustamateriaalissa (palveluverkkoselvitys, sivu 153) todetaan palveluiden saavutettavuudesta, että raportissa on käsitelty saavutettavuutta vain maantieteellisestä sijainnista. Muita arvioitavia palveluiden ominaisuuksia saavutettavuuden näkökulmasta olisivat palveluiden edullisuus, ymmärrettävyys, esteettömyys, kieli, asiointikanavat, viestintä, sosiaalinen turvallisuus ja yhdenvertaisuus.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kaksikielinen, ja 29 % väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään. Palveluverkon muuttuessa ja kehittyessä, hyvinvointialueen on edelleen huolehdittava siitä, että palvelut ovat saatavilla yhdenvertaisesti kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Tämä tulee huomioida edelleen henkilökuntaa rekrytoitaessa eri tehtäviin, mutta erityisesti erilaisia digitaalisia palveluita ja ostopalveluita hankittaessa. Lautakunta haluaa myös muistuttaa hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelmasta, jonka aluevaltuusto on hyväksynyt 17.10.2023 § 113.
Kansalliskielilauta toteaa, että palveluverkkosuunnitelma ei suunnitelma- eikä toteutusvaiheessa saa heikentää hyvinvointialueen ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta, vaan suunnitelman tulee vahvistaa kaksikielisten palveluiden tuottamista.