Perustelut
Taustamateriaali: Språkambassadörer_enkät_rapport (pdf)
Valmistelu ja lisätiedot:
hallintopäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on vahvasti kaksikielinen, ja tähtää siihen, että molempia kansalliskieliä käytetään työarjessa aktiivisesti. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on ollut kielilähettiläitä vuoden 2024 alusta. Tehtävä on vapaaehtoinen, ja tapahtuu luontevasti kielilähettilään omassa työarjessa. Tarkoituksena on kielilähettilään omalla aktiivisuudella edistää sekä suomen että ruotsin arkikäyttöä ja kannustaa kielten haltuun ottamiseen. Kielilähettiläät hallitsevat molemmat kansalliskielet suomi ja ruotsi siten, että he aidosti voivat kannustaa työyhteisönsä jäseniä kansalliskieliemme käyttämiseen.
Tavoitteena on, että jokaisessa yksiköissä olisi 1–2 kielilähettilästä henkilöstömäärän mukaan. Hyvinvointialueen yhteistoimintaelimen päätöksen (Lisävastuukorvauksen myöntämisen periaatteet 8.11.2023, päivitetty 31.7.2025) mukaan kielilähettilään tehtävästä maksetaan lisävastuukorvauksena 51,14 euroa kuukaudessa.
Hyvinvointialueen intranetistä löytyy tietoa kielilähettilästoiminnasta. Mikäli työntekijä on kiinnostunut toimimaan kielilähettiläänä, hän voi ottaa asian puheeksi oman esihenkilönsä kanssa. Esihenkilö valitsee yksikkönsä kielilähettiläät ja tekee päätökset lisävastuukorvauksen myöntämisestä. Esihenkilö ilmoittaa yksikkönsä kielilähettilään nimen henkilöstöpalveluihin, joka koordinoi kielilähettilästoimintaa.
Tällä hetkellä hyvinvointialueella on 42 kielilähettilästä. Helmikuussa 2025 tehtiin kielilähettiläille suunnattu kysely. 39 kielilähettilästä 25 vastasi kyselyyn. Raportti löytyy esityslistan oheismateriaalina.
Henkilöstöjohtaja Tuuli Lindström osallistuu kansalliskielilautakunnan kokoukseen, ja kertoo kielilähettilästoiminnan nykytilasta ja kehittämisestä.
Päätösehdotus
Hallintojohtaja:
Kansalliskielilautakunta merkitsee kielilähettilästoiminnan nykytilan ja kehittämisen tiedoksi.