Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
hallintojohtaja Camilla Söderström
camilla.soderstrom1@itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille 2027–2030 on pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) mukainen asiakirja, jossa määritellään pelastustoimen palvelutaso, toiminnan tavoitteet, palvelut, voimavarat sekä palvelutason kehittämisen suuntaviivat.
Palvelutasopäätöksen tulee perustua alueen uhka- ja riskianalyysiin sekä vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita, onnettomuusuhkia ja varautumisen vaatimuksia. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on huomioitava valtakunnalliset strategiset tavoitteet sekä varmistettava, että pelastustoimen palvelut voidaan järjestää tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja viivytyksettä kaikissa tilanteissa. Aluevaltuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta määräajaksi, ja päätökseen sisältyy suunnitelma palvelutason kehittämisestä palvelutasokauden aikana.
Varautuminen ja turvallisuus lautakunta on kokouksessaan 25.8.2026 (§34) käsitellyt pelastustoimen palvelutasopäätöstä 2027–2030 ja päättänyt pyytää sen julkisesta versiosta lausuntoa palveluiden järjestäminen -lautakunnalta, kansalliskielilautakunnalta sekä vanhus- ja vammaisneuvostoilta ja nuorisovaltuustolta.
Pelastusjohtaja Peter Johansson osallistuu kansalliskielilautakunnan kokoukseen ja esittelee luonnoksen palvelutasopäätökseksi.
Ehdotus
Hallintojohtaja:
Ehdotus kansalliskielilautakunnan lausunnoksi annetaan kokouksessa.
Päätös
Kansalliskielilautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon luonnoksesta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätökseksi 2027–2030:
Kansalliskielilautakunta kommentoi luonnosta palvelutasopäätökseksi siitä näkökulmasta, mitkä sen tehtäviksi on hyvinvointialuelaissa ja hyvinvointialueen hallintosäännössä
määritetty. Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on muun muassa selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen.
Hyvinvointialueen vision mukaan "Itä-Uusimaa on turvallinen hyvinvointialue, joka huolehtii varautumisesta ja tarjoaa palvelua asiakaslähtöisesti ja yhdenvertaisesti kansalliskielillä."
Palvelutasopäätöksessä todetaan, että pelastustoimen toimiala on vahvasti kaksikielinen. Suomenkielisten osuus alueen väestöstä on noin 65 prosenttia ja ruotsinkielisten noin 27 prosenttia. Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuu noin 8 200 henkilöä (noin 8 %). Palvelutasopäätöksessä korostetaan, että pelastuslaitos toimii kaksikielisellä alueella, joten erityisesti ruotsinkielisten palvelujen tarjonnasta huolehditaan.
Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen puolesta on tärkeää turvata pelastuslaitosten riittävä henkilöstömäärä ja sitä kautta palvelutaso. Näin ollen on tehty työtä sen eteen, että pelastuskoulutus säilyy Uudellamaalla ja että pelastuskoulutusta järjestetään säännöllisesti myös ruotsiksi.
Kansalliskielilautakunta nostaa esiin, että ruotsinkielisten palvelujen saatavuuteen liittyviä haasteita on raportoitu ajoittain. Kielitaito on siten keskeinen tekijä sekä palvelujen laadussa että kieliryhmien tasa-arvossa. Lautakunta muistuttaa, että ruotsinkielisten palvelujen saatavuus on edellytys oikeusturvan, potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisen palvelun varmistamiselle. Hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan hyvinvointialueen palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi, kaikilla hyvinvointialueen tehtäväalueilla.
Kansalliskielilautakunta pitää tärkeänä, että osana palvelutasopäätöksen toimeenpanon seurantaa seurataan myös kielellisten oikeuksien toteutumisen kehitystä. Arvioinnin perusteella tulee tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Pelastuslaitoksen palvelutason kannalta molempien kansalliskielten palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä