Aluevaltuusto, kokous 6.6.2023

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Camilla Söderström, camilla.soderstrom1@itauusimaa.fi

Järjestämislain 39 § mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden tulee solmia yhteistyösopimus, jotta ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan taata. Organisaatiot, jotka kuuluvat määräysten piiriin ovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pohjanmaan hyvinvointialue, Kymenlaakson hyvinvointialue, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Varhalla on ollut vastuu yhteistyösopimuksen valmistelun yhteensovittamisesta. Valmistelua tehtiin yhteistyössä kaksikielisten hyvinvointialueiden kanssa ja sopimuksen tulee vastata määräysten tarkoitusta ja myös kaksikielisten hyvinvointialueiden tarpeisiin.

Yhteistyösopimus keskittyy siihen, kuinka ruotsinkieliset palvelut ja ruotsinkielinen asiantuntijatuki turvataan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin palveluihin, joita Kårkullan kuntayhtymä on aiemmin toteuttanut.

Järjestämislaissa säädetään, että sellaisten ruotsinkielisten palveluiden toteuttamisen työnjaosta ja yhteistyöstä tulee sopia, joissa se on välttämätöntä, jotta kielellisistä oikeuksista huolehditaan sen mukaisesti, kuinka vaativa tehtävä on, kuinka harvinainen tehtävä on ja kuinka suuret kustannukset tehtävä aiheuttaa.

Lisäksi yhteistyösopimuksessa tulee sopia työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisissa ruotsinkielisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa vain osassa hyvinvointialueita sen vuoksi, kuinka vaativa tai harvinainen tehtävä on tai kuinka suuria kustannuksia se aiheuttaa.

Hyvinvointialueiden yhteinen verkosto on kokoontunut kevään aikana ja työstänyt yhteistä yhteistyösopimusta.

Valtioneuvostolla on oikeus päättää yhteistyösopimuksesta, jos hyvinvointialueet eivät saavuta yksimielisyyttä sopimuksesta tai sopimus ei kata niitä palveluja, jotka säädöksen mukaan kuuluvat sopimukseen. Hyvinvointialueet ovat 3.5.2023 kuulleet sosiaali- ja terveysministeriötä ja sopimus voidaan viedä päätöksentekoon.

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot:
hallintojohtaja Camilla Söderström
camilla. soderstrom1(at)itauusimaa.fi
hallintojuristi Tomas Määttä 
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi

Taustaa ja lainsäädäntöperusta 

Suomessa on seitsemän kaksikielistä hyvinvointialuetta: Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan, Varsinais-Suomen sekä Pohjanmaan hyvinvointialueet. Näiden lisäksi Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kaksikielisen hyvinvointialueen alueella sekä suomeksi että ruotsiksi siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki 29.6.2021/612, jäljempänä järjestämislaki, 5 §) 

Järjestämislain 39 §:n mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulee solmia yhteistyösopimus ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteistyösopimuksessa on järjestämislain mukaan sovittava kaksikielisten hyvinvointialueiden: 

työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joissa tämä on välttämätöntä kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi; 

• työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa vain osassa hyvinvointialueita tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi sekä 
• asiantuntijatuesta, jota kaksikieliset hyvinvointialueet antavat toisilleen ruotsinkielisten palvelujen toteuttamisessa. 
• Yhteistyösopimuksessa voidaan sopia lisäksi muusta työnjaosta ja yhteistyöstä. 
   

Järjestämislain esitöiden mukaan ”säännös liittyisi osaltaan ruotsinkielisestä erityishuollosta vastaavan Kårkulla-kuntayhtymän purkamiseen ja sen varmistamiseen, että ruotsinkieliset erityishuollon palvelut voidaan turvata jatkossakin. Säännöksellä pyrittäisiin kuitenkin turvaamaan myös muiden sellaisten ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen, joiden järjestämisessä on ollut ongelmia ja joissa palvelut voitaisiin turvata yhteistoiminnalla ja työnjaolla.” 

Suhde muuhun yhteistyöhön ja keskittämiseen 

Ruotsinkielisten palvelujen työnjaosta ja yhteistyöstä sovittaessa on huomioitava muut asiakokonaisuuden liittyvät seikat: 

• Yhteistyösopimuksella ei voida poiketa siitä, mitä järjestämislaissa taikka muussa laissa tai lain nojalla säädetään tehtävien keskittämisestä. (järjestämislaki 39 § 2 momentti) 
• Nyt tehtävä sopimus on yhteensovitettava sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen kanssa (järjestämislaki 39 § 2 momentti). Kaksikielisiä hyvinvointialueita sijaitsee kolmella eri yhteistyöalueella: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueella.  
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle on annettu tehtäväksi tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa (järjestämislaki 33 §) 
• Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus (Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området) on perustettu sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittämiseksi ruotsinkielisen väestön tarpeita varten (laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1 ja 2 §). 

Sopimuksen valmisteluprosessi 

Yhteistyösopimuksen laatimisen koordinoinnin vastuu on ollut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (järjestämislaki 39 § 3 mom). 

Vuonna 2022 suoritettiin ulkoisen toimijan (Nordic Healthcare Group) avustuksella selvitys, jossa kartoitettiin kaksikielisten hyvinvointialueiden tarpeita ja mahdollisuuksia keskinäiseen yhteistyöhön kaksikielisen palvelutuotannon toteuttamisessa. Loppuraportti julkaistiin marraskuussa 2022. Selvitys osoitti, että suurimmat mahdollisuudet yhteistyöhön ovat asiantuntijatuessa, neuvonnassa ja tietyissä erityisen vaativissa palveluissa kuten asumispalveluissa  

Selvityksen tuloksia on hyödynnetty sopimuksen valmistelussa ja kukin organisaatio on niiden perusteella voinut päivittää tämänhetkisen tilanteensa koskien alueensa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä mahdollisuuksia tuottaa niitä muille hyvinvointialueille. 

Osapuolet (kaksikieliset hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä) ovat alkuvuonna 2023 yhdessä valmistelleet ohessa liitteenä olevan luonnoksen yhteistyösopimukseksi. (LIITE 1) 

Järjestämislain mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden on kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ennen yhteistyösopimuksen hyväksymistä. Sopimusluonnosta koskeva STM:n alustava suullinen kuuleminen on pidetty 3.5.2023. Kuulemisessa STM ei ole esittänyt merkittäviä muutoksia sopimukseen. 

Kuulemisen jälkeen sopimusluonnokseen on tehty vielä vähäisiä muutoksia ja näistä toimitetaan sovitusti tieto STM:lle. 

Sopimuksen rakenne ja sisältö

Yhteistyösopimus on laadittu puitesopimuksena, jossa sovitaan niistä periaatteista, joilla kaksikieliset organisaatiot voivat laatia keskenään Palvelusopimuksia. Kaksikieliset organisaatiot voivat sopia kirjallisesti keskenään myös järjestämisvastuun siirrosta ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi. 

Yhteistyösopimuksen liitteenä on päivittyvä liite, josta käy ilmi, mitä ruotsinkielisiä palveluja kukin osapuoli voi tarjota toisilleen tai mitä palveluja kullakin osapuolella on tarve ostaa muilta hyvinvointialueilta. 

Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Sopimuksessa sovitaan perustettavaksi kaikkien osapuolten edustajista koostuva verkostoryhmä, joka kokoontuu vähintään neljästi vuodessa.  

Tavoitteena on, että osapuolet yhteistyössä määrittelevät toimintatavat ja mittarit, joilla sopimuksen ja kielellisten oikeuksien toteutumista arvioidaan ja seurataan. Verkostoryhmän keskeisenä tehtävänä on toiminnan yhteensovittaminen ja kehittäminen. Verkostoryhmä ylläpitää päivitettyä luetteloa niistä ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joita koskien osapuolet ovat todenneet yhteistyötarpeita ja joita osapuolet toisilleen tarjoavat.  

Lisäksi kunkin osapuolen kansalliskielilautakunta seuraa sopimuksen toteutumista (hyvinvointialuelaki 33 § 4 kohta). 

Päätöksenteko- ja hyväksymismenettely 

Järjestämislain mukaan kunkin kaksikielisen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen. HUS-yhtymässä yhteistyösopimuksen hyväksyy sen yhtymäkokous. Helsingin kaupungissa yhteistyösopimuksen hyväksyy sen valtuusto. 

Hyvinvointialuelain 33 §:n 4 kohdan mukaan kansalliskielilautakunnan tehtävänä on antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle. 

Mikäli kaksikieliset hyvinvointialueet eivät pääsisi sopimukseen yhteistyösopimuksen sisällöstä tai sopimuksen sisältö ei turvaa ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa, valtioneuvosto voi päättää sopimuksen sisällöstä. Valtioneuvoston päätös kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta on voimassa siihen saakka, kunnes hyvinvointialueet ovat tehneet uuden sopimuksen. 

Kansalliskielilautakunta on 10.5.2023 antamassaan lausunnossa (kansalliskielilautakunta 10.5.2023, § 21) suositellut sopimuksen hyväksymistä. 

Perustelut

Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Camilla Söderström, hallintolakimies Tomas Määttä 

Taustaa ja lainsäädäntöperusta 

Suomessa on seitsemän kaksikielistä hyvinvointialuetta: Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan, Varsinais-Suomen sekä Pohjanmaan hyvinvointialueet. Näiden lisäksi Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kaksikielisen hyvinvointialueen alueella sekä suomeksi että ruotsiksi siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki 29.6.2021/612, jäljempänä järjestämislaki, 5 §) 

Järjestämislain 39 §:n mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulee solmia yhteistyösopimus ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteistyösopimuksessa on järjestämislain mukaan sovittava kaksikielisten hyvinvointialueiden: 

työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joissa tämä on välttämätöntä kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi; 

• työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa vain osassa hyvinvointialueita tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi sekä 
• asiantuntijatuesta, jota kaksikieliset hyvinvointialueet antavat toisilleen ruotsinkielisten palvelujen toteuttamisessa. 
• Yhteistyösopimuksessa voidaan sopia lisäksi muusta työnjaosta ja yhteistyöstä. 
   

Järjestämislain esitöiden mukaan ”säännös liittyisi osaltaan ruotsinkielisestä erityishuollosta vastaavan Kårkulla-kuntayhtymän purkamiseen ja sen varmistamiseen, että ruotsinkieliset erityishuollon palvelut voidaan turvata jatkossakin. Säännöksellä pyrittäisiin kuitenkin turvaamaan myös muiden sellaisten ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen, joiden järjestämisessä on ollut ongelmia ja joissa palvelut voitaisiin turvata yhteistoiminnalla ja työnjaolla.” 

Suhde muuhun yhteistyöhön ja keskittämiseen 

Ruotsinkielisten palvelujen työnjaosta ja yhteistyöstä sovittaessa on huomioitava muut asiakokonaisuuden liittyvät seikat: 

• Yhteistyösopimuksella ei voida poiketa siitä, mitä järjestämislaissa taikka muussa laissa tai lain nojalla säädetään tehtävien keskittämisestä. (järjestämislaki 39 § 2 momentti) 
• Nyt tehtävä sopimus on yhteensovitettava sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen kanssa (järjestämislaki 39 § 2 momentti). Kaksikielisiä hyvinvointialueita sijaitsee kolmella eri yhteistyöalueella: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueella.  
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle on annettu tehtäväksi tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa (järjestämislaki 33 §) 
• Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus (Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området) on perustettu sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittämiseksi ruotsinkielisen väestön tarpeita varten (laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1 ja 2 §). 

Sopimuksen valmisteluprosessi 

Yhteistyösopimuksen laatimisen koordinoinnin vastuu on ollut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (järjestämislaki 39 § 3 mom). 

Vuonna 2022 suoritettiin ulkoisen toimijan (Nordic Healthcare Group) avustuksella selvitys, jossa kartoitettiin kaksikielisten hyvinvointialueiden tarpeita ja mahdollisuuksia keskinäiseen yhteistyöhön kaksikielisen palvelutuotannon toteuttamisessa. Loppuraportti julkaistiin marraskuussa 2022. Selvitys osoitti, että suurimmat mahdollisuudet yhteistyöhön ovat asiantuntijatuessa, neuvonnassa ja tietyissä erityisen vaativissa palveluissa kuten asumispalveluissa  

Selvityksen tuloksia on hyödynnetty sopimuksen valmistelussa ja kukin organisaatio on niiden perusteella voinut päivittää tämänhetkisen tilanteensa koskien alueensa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä mahdollisuuksia tuottaa niitä muille hyvinvointialueille. 

Osapuolet (kaksikieliset hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä) ovat alkuvuonna 2023 yhdessä valmistelleet ohessa liitteenä olevan luonnoksen yhteistyösopimukseksi. (LIITE 1) 

Järjestämislain mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden on kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ennen yhteistyösopimuksen hyväksymistä. Sopimusluonnosta koskeva STM:n alustava suullinen kuuleminen on pidetty 3.5.2023. Kuulemisessa STM ei ole esittänyt merkittäviä muutoksia sopimukseen. 

Kuulemisen jälkeen sopimusluonnokseen on tehty vielä vähäisiä muutoksia ja näistä toimitetaan sovitusti tieto STM:lle. 

Sopimuksen rakenne ja sisältö

Yhteistyösopimus on laadittu puitesopimuksena, jossa sovitaan niistä periaatteista, joilla kaksikieliset organisaatiot voivat laatia keskenään Palvelusopimuksia. Kaksikieliset organisaatiot voivat sopia kirjallisesti keskenään myös järjestämisvastuun siirrosta ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi. 

Yhteistyösopimuksen liitteenä on päivittyvä liite, josta käy ilmi, mitä ruotsinkielisiä palveluja kukin osapuoli voi tarjota toisilleen tai mitä palveluja kullakin osapuolella on tarve ostaa muilta hyvinvointialueilta. 

Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Sopimuksessa sovitaan perustettavaksi kaikkien osapuolten edustajista koostuva verkostoryhmä, joka kokoontuu vähintään neljästi vuodessa.  

Tavoitteena on, että osapuolet yhteistyössä määrittelevät toimintatavat ja mittarit, joilla sopimuksen ja kielellisten oikeuksien toteutumista arvioidaan ja seurataan. Verkostoryhmän keskeisenä tehtävänä on toiminnan yhteensovittaminen ja kehittäminen. Verkostoryhmä ylläpitää päivitettyä luetteloa niistä ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joita koskien osapuolet ovat todenneet yhteistyötarpeita ja joita osapuolet toisilleen tarjoavat.  

Lisäksi kunkin osapuolen kansalliskielilautakunta seuraa sopimuksen toteutumista (hyvinvointialuelaki 33 § 4 kohta). 

Päätöksenteko- ja hyväksymismenettely 

Järjestämislain mukaan kunkin kaksikielisen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen. HUS-yhtymässä yhteistyösopimuksen hyväksyy sen yhtymäkokous. Helsingin kaupungissa yhteistyösopimuksen hyväksyy sen valtuusto. 

Hyvinvointialuelain 33 §:n 4 kohdan mukaan kansalliskielilautakunnan tehtävänä on antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle. 

Mikäli kaksikieliset hyvinvointialueet eivät pääsisi sopimukseen yhteistyösopimuksen sisällöstä tai sopimuksen sisältö ei turvaa ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa, valtioneuvosto voi päättää sopimuksen sisällöstä. Valtioneuvoston päätös kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta on voimassa siihen saakka, kunnes hyvinvointialueet ovat tehneet uuden sopimuksen. 

Kansalliskielilautakunta on 10.5.2023 antamassaan lausunnossa (kansalliskielilautakunta 10.5.2023, § 21) suositellut sopimuksen hyväksymistä. 

Palveluiden järjestäminen -lautakunta käsittelee myös asian kokouksessaan 24.5.2023.