Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
henkilöstöjohtaja Anu Rautiainen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue käynnisti aluehallituksen päätöksellä 16.5.2024 § 123 toiminnalliset yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseksi. Samalla aluehallitus päätti, että yhteistoimintaneuvottelujen tulos ja päätösehdotus tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuodaan aluehallituksen käsiteltäväksi, kun yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet.
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain 4 §:n mukaisesti yhteistoiminnassa tulee käsitellä muun muassa ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa sekä taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Lisäksi, jos hyvinvointialueen talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin aluehallitus tekee aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.
Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin 28.5.2024 ja viimeinen neuvottelu pidettiin 27.8.2024. Yhteistoimintamenettelyllä on turvattu henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yhteistoimintalain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Suunnitellut muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.
Neuvottelut käytiin vastuualuekohtaisesti ja niissä esiteltiin työnantajan suunnittelemat toiminnalliset muutokset sekä niiden mahdolliset henkilöstövaikutukset. Pääsopijajärjestöjä edustavat pääluottamusmiehet eivät esittäneet neuvotteluissa muutos- taikka vastaehdotuksia.
Kun hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023, liikkeenluovutuksella siirtynyt henkilöstö siirtyi pääosin entisissä tehtävissään ja entisissä työyksiköissään. Pienempiä toiminnallisia uudelleenjärjestelyjä on tehty koko hyvinvointialueen olemassaolon ajan, ja toimintoja on pyritty yhteensovittamaan jo ennen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä.
Parhaillaan laadittavan palveluverkkoselvityksen edetessä on välttämätöntä tarkastella henkilöstön sijoittumista, työtehtäviä, organisoitumista sekä palvelurakennetta. Jatkotoimet voivat toteutuessaan johtaa henkilöstövaikutuksiin, joita on käsitelty nyt päättyneissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Tällaisia henkilöstövaikutuksia ovat esimerkiksi työntekopaikan muuttuminen tai palvelussuhteessa tapahtuvat muutokset. Sekä työnantajan että pääsopijajärjestöjen yhteisenä tahtotilana on ollut, että sopeuttamistoimenpiteisiin ei sisälly henkilöstöön kohdistuvia lomautuksia eikä irtisanomisia.
Mahdolliset toiminnalliset muutokset voivat välillisesti johtaa siihen, että palvelussuhde päättyy. Näin voi käydä, jos toiminnallisen muutoksen myötä henkilö kieltäytyy palvelussuhteensa ehtojen muuttamisesta tai ei ota vastaan hänelle tarjottua, irtisanomisen välttämiseksi tarjottavaa tehtävää.
Yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa tavoitteeksi asetettiin noin 13 miljoonan euron säästö pääosin tuottavuusohjelman avulla. Vuoden 2023 alijäämä oli lähes 35 miljoonaa euroa, ja toukokuussa laaditun talousennusteen mukaan kuluvan vuoden ennusteeksi arvioitiin noin 30 miljoonan euron alijäämä. Neuvottelujen alkaessa työnantaja totesi pitävänsä realistisena sitä, että tuottavuustavoitteet on mahdollista saavuttaa tuottavuusohjelman toimenpitein.
Neuvotteluissa todettiin, että vuokratyövoiman käyttö on ollut liian suurta. Eräänä keskeisenä tavoitteena on tuottavuusohjelman mukaisesti oman, vakituisen henkilöstön suhteellisen määrän lisääminen ja henkilöstövuokrauksen merkittävä vähentäminen.
Hyvinvointialueuudistuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja parantaa niiden saatavuutta sekä kaventaa terveyseroja ja hillitä kustannusten kasvua. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että henkilöstö voidaan kohdentaa palvelutarpeen ja talouden reunaehtojen edellyttämällä tavalla hyvinvointialueen sisällä. Muutosten jälkeen henkilöstöä voidaan tarvittaessa siirtää palvelutarpeen edellyttämällä tavalla.
Neuvotteluissa todettiin, että erikoissairaanhoidon käyttö pysynee jatkossakin erittäin korkealla tasolla, ja Uudenmaan erillisratkaisun rakenteesta johtuen HUS:n säästöpaineet lisäävät hyvinvointialueiden kustannuksia.
Neuvotteluissa esitetyt toimenpiteet ja/tai muutokset vastuualueittain:
a) Sosiaali- ja perhepalvelut
- vammaispalveluiden keskittäminen; vammaispalveluiden työntekijöiden keskittäminen Porvooseen. Tapaavat asiakkaita alueilla sotekeskuksissa ja kotikäynneillä.
- Keva-asumispalveluiden yksiköiden muutokset;
- TYM ja yhteistyökuntien kanssa saattaa tuoda muutoksia toimintaan ja tiloihin esimerkiksi sosiaalisessa kuntoutuksessa;
- opiskeluhuollon resurssien tasaaminen;
- neuvolaresurssien tasaaminen;
- miepä-palveluiden resurssien tasaaminen;
- sosiaalityöntekijäresurssien tasaaminen ja
- muut organisaation mahdolliset muutokset.
TYM ja työpajojen sekä sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus muokkaa henkilöstön sijoituspaikkoja. Pienissä kunnissa toimintaa yhdistetään kuntien työpajojen rinnalle. Kokonaisuus muotoutuu vuoden mittaan kuntien toiminnan kehittymisen myötä. Palvelutorien kautta tuotetaan muut tarvittavat työllisyyteen liittyvät palvelut. Asiakkaan palvelu ei muutu, mutta henkilöstön työskentelypisteet muuttuvat.
KEVA-asumispalveluyksikön uusi kiinteistö on valmistumassa. Kaksi huonokuntoista tilaa suljetaan ja toiminnat siirretään uuteen kiinteistöön. Henkilöstö siirtyy uuteen yksikköön tai muihin HVA-asumispalveluiden yksiköihin. Henkilöstön työpisteet muuttuvat.
Porvoon yksiköihin keskitetään työikäisten ja vammaispalveluiden toimintaa. Loviisassa on jalkautuvia, etä- ja sähköisiä palveluita. Kahden hengen työparit ovat haavoittuvia ja työntekijät toivovat tiimiä.
Tilat/yksiköt:
Henkilöstön sijoittumisen tulee vastata tarvetta ja väestökehityksen muutoksia. Palveluita tuotetaan keskitetysti, liikkuvilla palveluilla ja jalkautumalla. Monialaiset tiimit tuottavat palveluja ja ammattilaiset tuovat tiimeihin osaamista tarpeen mukaan. Toimipisteet voivat muuttua.
Suurin osa perhe- ja sosiaalipalveluiden tehtävistä ovat lakisääteisiä ja siten työtehtävät ovat tarkoin määriteltyjä. Niihin ei suunnitella muutoksia, tai mikäli sellaisia suunnitellaan, ne käsitellään yksilötason yhteistoimintamenettelyssä.
Asiakkaille muutokset näyttäytyvät mahdollisuutena valita palvelujen toteuttamistapa lähi-, etä- tai sähköisenä palveluna. Osin palvelut ovat saavutettavissa jopa nykyistä lähempänä, koska viranhaltijat jalkautuvat asiakkaan luokse. Kehitysvammaisten uudet, ajanmukaiset tilat tuovat asumismukavuuden lisäksi turvallisuutta ja esteettömät tilat.
Työntekijöiden liikkuminen asiakkaan luokse lisääntyy. Keskitetyt palvelut tuotetaan isommista sotekeskuksista jalkautumalla asiakkaiden palvelujen saavuttamisen takaamiseksi. Asiakkaiden tapaamistilat voivat vaihdella, tilojen yhteiskäyttö ja varaaminen saattavat vaikuttaa aikataulujen suunnitteluun. Palvelujen keskittäminen toisaalta mahdollistaa henkilöstölle tiimi- ja työparityöskentelyn. Kehitysvammaisten asumispalveluissa henkilöstön työpisteen lisäksi työtiimi muuttuu. Ajanmukaiset työskentelytilat kuitenkin lisäävät työergonomiaa.
Taloudellisia vaikutuksia ovat säästöt tilojen vuokrista. Toisaalta matkakustannukset voivat lisääntyä, mikäli leasingautoja ei ole riittävästi käytössä. Kehitysvammaisten asumispalveluiden kiinteistökulut saattavat nousta, mutta henkilöstökuluista syntyy vastaavasti säästöä.
b) Yhteiset terveyspalvelut
Yleisenä, koko vastuualuetta koskevana tavoitteena on, että jatkossa kaikkien työsuorittamispaikkana on koko hyvinvointialue, vaikkakin ensisijaiset työpisteet ja työtehtävät pysynevät ennallaan.
Erityisasiantuntijat voisivat tulevaisuudessa olla koko hyvinvointialueen hyödynnettävissä, ja kiirevastaanottojen keskittämisestä on käyty keskustelua.
Terveyspalvelut: suunnitteilla on Myrskylän toimipisteen lääkäri- ja hoitajavastaanoton siirtäminen Askolaan. Siirtyvää henkilökuntaa ei tällä hetkellä ole. Keskitetty hoitotarvikejakelun tehtävänkuva muuttuu keskisen alueen hoitotarvikejakelusta keskitettyyn toimintaan. Hoitotakuun keventyessä aiemmin perustettuja täyttämättä olevia virkoja ja toimia ei täytetä. Sipoon lääkärivirat on jo täytetty. Heidän osaltaan arvioidaan tarvetta ja mahdollisuutta siirtää heitä muihin toimipisteisiin.
Suun terveydenhuolto: suunnitteilla on Lapinjärven suun terveydenhuollon keskittäminen Loviisan toimipisteeseen ja Tallbackan suun terveydenhuollon yksikön siirtäminen Söderkullan sosiaali- ja terveysasemalle. Hoitotakuun keventyessä aiemmin perustettuja täyttämättä olevia virkoja toimia ei täytetä.
Terveyskeskussairaalapalvelut: suunnitteilla on osastopaikkojen vähentäminen. Toimenpide ei johda henkilöstövähennyksiin, jos osastopaikkoja vähennetään osastoilta 4 ja 5. Näsin osastojen varahenkilöpooli laajennetaan käytettäväksi koko hyvinvointialueella.
Lääkinnällinen kuntoutus: suunnitteilla on tehdä muutoksia keskitetyssä apuvälinekeskuksessa. Työskentelypiste muuttuu ja apuvälineyksikön toimintaa laajennetaan. Kotikuntoutuksen henkilöstölle on pidetty erillinen yhteistoimintakäsittely ja vastaavanlainen on tulossa apuvälineyksikön siirtyvälle henkilöstölle.
Palveluiden tarpeen vaihdellessa eri toimipisteissä, palvelujen keskittäminen mahdollistaa henkilöstön tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman työajan käytön. Lisäksi keskittäminen parantaa moniammatillisen tiimityön mahdollisuutta.
Tehtävänkuvat muuttuvat eniten keskisen alueen hoitotarvikejakelussa, josta muodostetaan alueellinen yksikkö, samoin keskitetyssä apuvälinekeskuksessa. Muuten työtehtäviin ei terveyspalveluissa suunnitella isoja muutoksia, mutta toki tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja. Yhteinen tapa toimia tuo kuntalaisille tasa-arvoisempia ja laadukkaampia palveluita, vaikka keskittäminen muuttaakin kuntalaisten palveluiden saavutettavuutta kasvavilla välimatkoilla.
Taloudellinen säästö syntyy, kun keskittämisen myötä pystytään jatkossa vähentämään vuokratyövoiman käyttöä. Lisäksi säästöä syntyy jatkossa poisjäävistä vuokrakustannuksista. Osastopaikkojen vähentäminen tuo säästöä eniten henkilöstökustannuksissa, mutta vähentää myös toisaalta tuloja. Lisäksi osastopaikkojen vähentäminen voi aiheuttaa kalliiden erikoissairaanhoidon laskuttamien siirtoviivemaksujen lisääntymisen. Osastopaikkojen onnistunut vähentäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kotona-asumista tukevien palveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Valtakunnan hallituksen linjaaman lieventyvän hoitotakuun takia aiemman kovemman hoitotakuun perustella perustettuja virkoja ja toimia jätetään täyttämättä. Nämä toimet ja virat käytetään henkilöstösuunnitelmaan suunniteltuihin muutoksiin.
c) Ikääntyneiden palvelut
Yleisenä, koko vastuualuetta koskevana tavoitteena on, että jatkossa kaikkien työnsuorittamispaikkana on koko hyvinvointialue, vaikkakin ensisijaiset työpisteet ja työtehtävät pysynevät ennallaan.
Hoitajamitoituksen muutoksen myötä vastuualueelta vähenee 36 työsuhdetta. Henkilöstön irtisanomista ei suunnitella, vaan irtisanomisen välttämiseksi osoitetaan toisia tehtäviä avoinna olevista toimista ja rakenteilla olevasta varahenkilöstöpoolista.
Kotona asumista tukevat palvelut: jatketaan toiminnan kehittämistä alueelliseksi.
Kotihoitopalvelut: Askolan, Pukkilan ja Myrskylän kotihoidon henkilöstölle on pidetty yhteistoimintaneuvottelut 17.4.2024: työskentelyalueena on Askola, Pukkila ja Myrskylä.
Yöpartion henkilöstölle on pidetty yhteistoimintaneuvottelut 15.4.2024: Porvoon yöpartio hoitaa Porvoon ja Sipoon kotihoidon asiakkaat ja Loviisan yöpartio hoitaa Loviisan, Askolan, Pukkilan ja Myrskylän kotihoidon asiakkaat. Yhteinen asiakastietojärjestelmä tulee helpottamaan raja-alueiden välistä yhteistyötä.
Asumispalvelut: Kartoitetaan mahdollisuuksia tuottaa yhteisöllistä asumista omissa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Yhteisöllisessä asumisessa ei ole mitoitusvaadetta.
Hoitajamitoitukseen liittyvä lakimuutos vähentää 1,2 milj. euroa valtion rahoitusta.
Mitoituksen alentamisella on vaikutusta asukkaan saamaan hoitoon resurssien vähentyessä. Vapautuvasta 36 työsuhteesta 22 ovat avoimia toimia ja 14 siirtyvää henkilöä. Siirtyville henkilöille tarjotaan työtä ikääntyneiden palveluiden muissa yksiköissä ja hyvinvointialueelle perustettavassa henkilöstöpoolissa. Avoimista toimista 21 siirretään vastuualueille henkilöstösuunnitelman mukaisiin muutoksiin.
d) Konserni- ja strategiapalvelut
Sekä keväällä käydyissä järjestelyeräneuvotteluissa että yhteistoimintaneuvottelussa todettiin, että konserni- ja strategiapalveluiden johtajien kokonaispalkkausjärjestelmä ja vastuualuejohtajien tehtäväkohtaisen palkkauksen järjestelmä aiheuttavat palkkaerojen vääristymistä ja siten palkkakustannuspaineita. Vastuualuejohtajien ja konserni- ja strategiapalveluiden johtajien tulisi olla keskenään samanlaisessa palkkausjärjestelmässä, eli molemmilla johtajaryhmillä tulisi olla joko tehtäväkohtainen palkka tai kokonaispalkka.
Muutoksella ei ole vaikutusta viranhaltijakohtaiseen maksupalkkaan.