Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
Hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist
konsernipalvelujohtaja Anneli Lehtimäki
henkilöstöjohtaja Tuuli Lindström
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Aluehallitus päätti kokouksessaan 12.3.2026 § 74 käynnistää yhteistoimintaneuvottelut työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain 4 §:n ja 7 §:n mukaisesti.
Yhteistoimintaneuvottelujen aloittaminen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella perustui lakisääteiseen alijäämän kattamisvelvoitteeseen, valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn sekä talousarviovalmistelussa todettuun merkittävään ja rakenteelliseen sopeuttamistarpeeseen.
Talouden tasapainottaminen ei ole mahdollista ilman pysyviä kustannusleikkauksia, joilla on henkilöstövaikutuksia, minkä vuoksi yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut ovat välttämättömiä. Edellisten, 27.11.2025 päättyneiden, yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen olemme edelleen selkeästi jäljessä tuottavuusohjelmassa määriteltyä henkilöstökulujen pysyvää 11 miljoonan euron (€) säästötavoitetta.
Edellä mainitun lisäksi aluevaltuusto päätti kokouksessaan 17.12.2025, että valtuusto edellyttää 0,5 miljoonan euron (€) säästötavoitteen saavuttamista ylemmän johdon palkkakustannuksista.
Hyvinvointialueella on käyty yhteistoimintaneuvottelut ajalla 18.3.2026-6.5.2026 ja aluehallitus päättää täytäntöönpanosta 21.5.2026. Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsitelty sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialarakenteen uudistamista, organisaatiouudistusta ja johtamisjärjestelmän kehittämistä hyvinvointialuetasoisesti.
Yhteistoimintaneuvottelujen aikana on käsitelty Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen organisaatiomuutosta, jossa nykyiset soten vastuualueet lakkautetaan ja sote-toimialue lakkautetaan ja tilalle muodostetaan kaksi sote-toimialaa 1.1.2027 lukien. Muutoksen tavoitteena on:
- selkeyttää johtamisrakennetta
- vahvistaa palvelujen integraatiota
- parantaa johtamisen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta
- vähentää päällekkäistä hallinnollista työtä
Esitetty muutos perustuu tarpeeseen tehostaa toimintaa ja selkeyttää organisaatiota. Keskeisenä tavoitteena on toimintaprosessien kehittämisen ja sujuvoittamisen kautta vähentää päällekkäisyyksiä sekä yksinkertaistaa organisaatiorakennetta, mikä tukee tehokkaampaa ja yhtenäisempää toimintaa.
Samalla vahvistetaan konserninäkökulmaa, jotta päätöksenteko ja ohjaus tapahtuvat entistä johdonmukaisemmin koko organisaation tasolla. Päätöksenteon valmistelua keskitetään, mikä parantaa valmistelun laatua, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Muutoksella tavoitellaan myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Arvioidut kustannussäästöt ovat jatkossa noin 500 000 euroa vuositasolla.
Rakenteellisesti muutos tarkoittaa sitä, että yksi johtamistaso poistuu kokonaan, ja johtajien kokonaismäärää vähennetään sote-toimialalta. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2027 alkaen.
Edellä kuvatun muutoksen johdosta, esitetään seuraavien virkojen (4) ja työsopimussuhteisten tehtävien lakkauttamista (2) sekä uusien virkojen (3) perustamista
Muutos kasvattaa johdettavan kokonaisuuden laajuutta, vaikuttavuutta ja monialaisuutta merkittävästi. Toimialan johtaminen edellyttää:
- strategisen ja operatiivisen johtamisen selkeää työnjakoa
- riittävää johtamisresurssia ja konsernin tukipalvelujen riittävyys (erityisesti henkilöstö- ja talouspalvelut)
- kykyä ohjata laajaa henkilöstöä ja taloudellista kokonaisuutta
- muutosjohtamisen kyvykkyyttä
Tämän johdosta, on tarkoituksenmukaista perustaa hyvinvointialuejohtajan tehtävän alle vahvempi johtorakenne. Muutoksen kokonaisvaikutuksena johtamistasoja vähennetään ja johtamiskokonaisuutta yksinkertaistetaan.
Esitetään seuraavien virkojen (4) ja työsopimussuhteisten tehtävien (2) lakkauttamista sekä uusien virkojen (3) perustamista
Kahden toimialajohtajan viran perustaminen mahdollistaa:
- johtamisvastuun jakamisen selkeästi määriteltyihin kokonaisuuksiin
- toimialan sisäisen johtamisen vahvistamisen
- palvelujen integraation ja uudistuksen toteuttamisen hallitusti
- valtuuston edellyttämän 0,5 miljoonan euron säästön ylemmän johdon palkoista
Esitetään perustettavaksi 1.10.2026 lukien kaksi (2) vakituista toimialajohtajan virkaa, joiden kokonaispalkka on 11 000 €/kk. Virkojen kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja kokemus alan johtamisesta ja kehittämisestä.
Kielitaitovaatimuksena on hyvä suullinen ja kirjallinen taito yhdessä kotimaisessa kielessä sekä hyvä suullinen (ja kirjallinen) taito toisessa kotimaisessa kielessä.
Virat perustetaan ennen organisaatiomuutoksen voimaantuloa muutoksen valmistelun ja toimeenpanon turvaamiseksi.
Henkilöstöpalveluihin esitetään perustettavaksi henkilöstöpäällikön vakituinen virka 1.6.2026 lukien. Henkilöstöpalveluissa tarvitaan resurssia uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon ja kehittämiseen, sekä esihenkilötuen vahvistamiseen palvelussuhdeasioissa. Molemmissa em. tehtävissä tehdään tiivistä yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa paikallisissa neuvotteluissa, minkä johdosta tehtävään on syytä sisällyttää myös neuvotteluoikeudet palkkausjärjestelmiin sekä palkitsemiseen. Henkilöstöpäällikön tehtävässä käytetään toimivaltaa, jolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tehtävän luonteen johdosta esitetään, että kyseessä on virka.
Tehtävä on erityisen vaativa asiantuntijatehtävä, jossa viran kelpoisuusehdoksi esitetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa. Tehtäväkohtaiseksi palkaksi esitetään 5921,87 €/kk (HYVTES/H1999999)
Kielitaitovaatimuksena on hyvä suullinen ja kirjallinen taito yhdessä kotimaisessa kielessä sekä hyvä suullinen (ja kirjallinen) taito toisessa kotimaisessa kielessä.
Henkilöstöpalveluiden vastuualueella avoinna olevaa työsopimussuhteista henkilöstöasiantuntijan tehtävää ei täytetä, minkä johdosta perustettavaksi esitetyn henkilöstöpäällikön viran perustaminen ei lisää henkilöstön määrää.
Lakkautettavaksi esitetään seuraavat virat ja työsopimussuhteiset tehtävät toimivallan mukaisesti:
- Kolme (3) vastuualuejohtajan virkaa sote-toimialalta
- Yksi (1) sote-johtajan virka 1.1.2027 lukien
- Määräaikaisen palveluiden kehittämisjohtajan työsopimussuhteinen tehtävä päättyy 30.9.2026
- Johtava lääkäri ei toimi vastuualuejohtajana, mutta jatkaa vastaavana lääkärinä 1.1.2027 lukien. Käytännössä muutos on toteutettu 1.3.2026 organisaatiomuutoksen yhteydessä
- Yksi avoin henkilöstöasiantuntijan työsopimussuhteinen tehtävä päättyy henkilöstöpalveluissa 1.7.2026, päätöksenteko toimivallan mukaan.
Organisaatiomuutoksen keskeiset vaikutukset
- johtamistasojen vähentäminen
- toimialarakenteen selkeyttäminen
- integraation vahvistaminen
- kustannussäästöjen saavuttaminen
Hyvinvointialueiden virkojen perustamiseen liittyvät yleiset määräykset
Lain hyvinvointialueesta 92 §:n mukaan hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa hyvinvointialueeseen. Virkasuhteesta ja työsopimussuhteesta sekä virka- ja työehtosopimuksista hyvinvointialueilla säädetään erikseen. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa tällaiseen tehtävään virkasuhteeseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virka.
Edelleen lain hyvinvointialueesta 93 §:n 1 momentin mukaan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää aluevaltuusto tai hyvinvointialueen hallintosäännössä määrätty muu toimielin. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön 45 §:n nojalla viran perustaminen ja viran kelpoisuusvaatimuksista päättäminen kuuluu aluehallituksen toimivaltaan
Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 6 §:n mukaan virkasuhteeseen otettavalla on lisäksi oltava erikseen säädetty tai hyvinvointialueen päättämä erityinen kelpoisuus. Henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos siitä erikseen säädetään tai hyvinvointialue erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päättää. Virkasuhteeseen voidaan ottaa vain 18 vuotta täyttänyt henkilö.
Hyvinvointialue voi päätöksellään tiukentaa laissa tai asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Sen sijaan kelpoisuusvaatimuksia ei voida lieventää hyvinvointialueen päätöksellä. Kun kelpoisuusvaatimuksia ei ole säädetty lailla tai asetuksella, hyvinvointialueen toimivaltainen viranomainen harkitsee viran tarkoituksenmukaiset kelpoisuusvaatimukset. Viran kelpoisuusvaatimukset voidaan määrätä hallintosäännön määräyksillä, virkaa perustettaessa tai erillisillä päätöksillä. Toimivaltaan päättää kelpoisuusvaatimuksista kuuluu myös kelpoisuusvaatimusten muuttaminen.
Palvelussuhteeseen ottamisessa on huomioitava kulloinkin voimassa olevat mahdolliset täyttölupamääräykset. Palvelussuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen noudattaa palkkauksessa hyvinvointialueen palkkausjärjestelmiä. Palvelussuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen päättää myös valittavan koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta.