Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
talousjohtaja Minna Sevón
talouspäällikkö Annette Povenius
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialueiden investointeja rajoittaa valtioneuvoston vahvistama lainanottovaltuus, ja hyvinvointialueita koskee myös velvollisuus laatia investointisuunnitelma ministeriöiden hyväksyttäväksi. Tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää ja että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Hyvinvointialueen rahoituksen riittävyys varmistetaan vuosittain vahvistettavalla investointeja varten otettavan pitkäaikaisen lainan ottamista koskevalla rajoitteella. Investointisuunnitelma on hyväksyttävä, jos hylkäämisen kriteerit eivät täyty.
Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Myös muita kokonaisuuksia koskevista investoinneista tulee esittää tiedot. Näitä ovat etenkin tiedot laitteita, kalustoa sekä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja koskevista investoinneista. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa, eli lainanottovaltuuden perusteella otettavaksi suunnitellun lainarahoituksen sekä mahdollisen muun rahoituksen tulee kattaa suunnitelman sisältävät menot.
Aluevaltuuston 17.12.2025 hyväksymä vuosien 2027 – 2030 investointisuunnitelma on esitetty ministeriöille 31.12.2025 mennessä. Koska Valtioneuvoston päätöksellä (VN/4602/2026-VM-18, 1.4.2026) hyvinvointialueelle ei myönnetty lainanottovaltuutta vuodelle 2027, tulee vuoden 2027 investointisuunnitelma päivittää vastaamaan lainanottovaltuuspäätöstä. Osittain on tarkoituksenmukaista aikaistaa vuoden 2027 investointisuunnitelman mukaisia välttämättömiä investointeja vuoteen 2026 sekä tarkastella vuokrattujen kohteiden lunastamista, mikäli se osoittautuu taloudellisesti edullisimmaksi ratkaisuksi. Hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuutta vuodelle 2026 Valtioneuvoston päätöksellä (VN/9664/2025-VM-25, 8.5.2025) noin 19,8 miljoonaa euroa. Tästä lainanottovaltuudesta on sidottu aluevaltuustossa 17.12.2025 hyväksytyn investointisuunnitelman mukaisesti 4,9 miljoonaa euroa, joten lainanottovaltuutta on vuoden 2026 osalta vielä käyttämättä.
Palveluverkkosuunnitelman ja tuotantotapa-analyysien pohjalta tehtävien päätösten vaikutuksia ei ole toistaiseksi huomioitu investointisuunnitelmassa. Mikäli myöhemmät päätökset kohdistuvat investointisuunnitelmaan kohteita poistavasti, kyseistä investointia ei tulla toteuttamaan.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosien 2027 – 2030 päivitetyssä investointisuunnitelmassa rakennuksiin kohdistuvia investointeja esitetään noin 1,4 miljoonan, laite- ja kalustohankintoja 7,2 miljoonan, ICT- ja muita aineettomia hyödykkeitä 8,9 miljoonan ja muita investointeja 0,8 miljoonan euron arvosta. Merkittävimpänä ICT-investointina on tarkoitus jatkaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien keskittämistä, joka on nostettu jo hyvinvointialueen vuosia 2023 – 2028 koskevaan investointisuunnitelmaan ja johon lainanottovaltuus on myönnetty. Vuodelta 2027 investointeja on esitetty aikaistettavaksi vuodelle 2026 tai lykättäväksi vuodella eteenpäin. Näin ollen ainoastaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän käynnissä olevaa hanketta jatketaan ja ulkopuolisella rahoituksella kokonaisuudessaan katettava pelastustoimen raivauskaluston hankinta viedään loppuun.
Investointisuunnitelmassa esitetään hankittavaksi rakennuksia investointien kaltaisina pitkäaikaisina sopimuksina vuosina 2027 – 2030. Suurimpana yksittäisenä rakennushankkeena suunnitellaan hyvinvointikeskusta yhteishankkeena HUS-yhtymän kanssa. Hankekokonaisuus ei valmistu vuoden 2030 loppuun mennessä, vaan jatkuu vielä vuodesta 2031 eteenpäin. Hankkeen kokonaisarvoksi arvioidaan 115 miljoonaa euroa. Toiseksi suurimpana rakennushankkeena suunnitellaan kaksi 50 paikan suuruista yhteisöllisen asumisen yksikköä sekä yksi ikääntyneille suunnattu ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö. Hankkeiden yhteisarvoksi arvioidaan 36 miljoonaa euroa. Lisäksi suunnitellaan vammaispalveluyksikköä korvaamaan alueellamme hajallaan olevia toimipisteitä. Hankkeen valmistuminen on suunniteltu vuoden 2029 loppuun mennessä. Hankkeen arvoksi arvioidaan 13 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan rakennuksiin kohdistuvien investointeja vastaavien sopimusten yhteenlaskettu sitoumus koko sopimuskaudelle on noin 178,9 miljoonaa euroa.
Laitteiden ja kaluston osalta sopimussitoumuksia on investointisuunnitelmassa noin 1,5 miljoonan euron sekä ICT ja muut aineettomat hyödykkeet -ryhmään kohdistuvia noin 1,0 miljoonan euron edestä. Laitteiden ja kaluston myynnistä kertyy 0,1 miljoonan euron myyntitulot ja pelastustoimen raivausyksikköön kohdistuu 0,5 miljoonan investointituki.