Perustelut
Valmistelu ja lisätiedot:
Vt. henkilöstöjohtaja Irja Suhonen
etunimi.sukunimi(at)itauusimaa.fi
Hyvinvointialueen kirjaamoon on 22.3.2025 saapunut oikaisuvaatimus asiassa, joka koskee vt. henkilöstöjohtajan tekemää päätöstä palkan takaisinperinnästä (IUHVADno-2025-820). Oikaisuvaatimus on ohessa liitteenä.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 139 §:ssä on määräykset oikaisuvaatimusmenettelystä. Aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimus tehdään aluehallituksen ja lautakunnan sekä niiden jaoston ja alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.
Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueen kirjaamoon oikaisuvaatimusajan puitteissa, ja se on näin ollen otettava käsiteltäväksi.
Oikaisuvaatimusta käsitellessään aluehallitus on sidottu niihin laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty. Aluehallitus ei näin ollen voi käsitellä asiaa oikaisuvaatimusasiana tätä laajemmin.
Asiaa käsitellessään aluehallituksen on arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet sekä arvioitava oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet.
Otettuaan asian oikaisuvaatimusasiana käsiteltäväkseen aluehallitus voi muuttaa tehtyä hallintopäätöstä, kumota tehdyn hallintopäätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.
Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimus
Päätös takaisinperinnästä on kumottava ja kaikista mahdollisista perintätoimista on luovuttava. Palkkaa ei ole maksettu liikaa.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet
Päätöksestä ei ilmene tarkemmin, että mihin liikaa maksetun palkan vaatimus perustuu. Päätökseen on kirjattu, että kyse on koodivirheestä, kuitenkaan tarkemmin selvittämättä sitä, että mitä se tosiasiallisesti tarkoittaa. Hallintolain 7 luvun 45 § mukaan viranomaisen päätökset on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Perusteluina ei ole pidettävä pelkästään ilmoitusta koodivirheestä, ilman tarkempaa selvitystä sen sisällöstä. Viranomaisten toiminnan tulee perustua lakiin, eikä tässä asiassa tehty päätös täytä edes vaatimusta perusteluista. Päätöksessä ei myöskään ilmene, millä ajalla on palkkaa maksettu liikaa. Jotta voidaan varmistua palkan takaisinperinnän päätöksen oikeellisuudesta, on yllä mainittujen perustelujen lisäksi myös oltava tieto siitä, millä ajalla takaisinperittävä saatava on syntynyt. Päätös on puutteellinen, eikä sen perusteella ole perusteita palkan takaisinmaksulle ja joka tapauksessa katson, että palkkaa ei ole maksettu liikaa.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt tarkoituksenmukaisuusperusteet
Päätös on puutteellinen, eikä sen perusteella ole perusteita palkan takaisinmaksulle ja joka tapauksessa katson, että palkkaa ei ole maksettu liikaa.
Asian käsittely
Aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan lain mukaan periä takaisin. Tämä koskee sekä työsuhteisia (työsopimuslaki 2 luku 17 §) että virkasuhteisia (laki kunnallisesta viranhaltijasta 56 §).
Aiheettomasti maksettu palkka on palkansaajan perusteeton etuus, joka peritään takaisin. Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka (ns. perusteeton etuus) takaisin riippumatta siitä, missä tai kenen tekemänä virhe on sattunut. Työnantajan tulee lisäksi huolehtia siitä, että palkanmaksun virheet tulevat korjatuiksi myös Verohallinnon tulorekisteriin.
Oikaisuvaatimuksen tekijän laskun summa oli 456,40 euroa. Lasku ei koske suoraan palkkaa, vaan veroja, jotka ovat menneet miinuksena tulorekisteriin ja korjaantuvat, kun oikaisuvaatimuksen tekijä maksaa laskun. Verovirhe koskee heinä-elokuuta 2023. Kyseinen tilanne on syntynyt erityisvastuulisäkoodivirheen oikaisun vuoksi.
Kun CGI (järjestelmä toimittaja) korjasi virheellisen erityisvastuulisäkoodin ja tästä tehtiin takaisinmaksu, oli oikaisuvaatimuksen tekijän veroprosentti 60 ja saatu takaisinmaksu liian pieni, jotta verot olisi voitu huomioida. Tästä syystä vero on jäänyt miinukselle. Miinusmerkkistä veroa ei huomattu tarkastuksessa ja se meni tulorekisteriin.
Palvelussuhteen kestäessä liikasuoritus peritään tulonsaajan nettopalkasta. Kun palvelussuhde on päättynyt, tulonsaajalle lähetetään lasku. Jos summa on suuri, työnantaja ja työntekijä voivat sopia takaisinmaksuajan kohtuullistamisesta.
Työsopimuslaissa on rajoitettu työnantajan kuittausoikeutta. Palkan ulosmittausta koskevan rajoituksen tarkoituksena on turvata työntekijän vähimmäistoimeentulo. Lain mukaan työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.
Oikeustapauksissa on linjattu, että työnantajan oikeuteen periä palkka takaisin ei vaikuta myöskään se, että onko työntekijä itse havainnut ylimääräistä palkkaa. (esim. KHO:n ratkaisu 19.11.2018/5349).
Esitetään, että aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen koska oikaisuvaatimuksessa esitettyjä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteita tutkittaessa ei ole ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä tai tehty päätös kumota.
Ehdotus
Hyvinvointialuejohtaja:
Aluehallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.
Päätös
Aluehallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen.